Search results for "työyhteisö"

Johtamisen merkitys luovuudelle informaatioteknologian organisaatioissa

2017

[Lukijalle] Ammatillinen toimijuus, luovuus ja johtaminen – onko näillä asioilla tekemistä toistensa kanssa? Kyllä on ja pitää olla. Elämme yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti mielenkiintoista aikaa, joka on lukuisten uhkien, jännitteiden ja epävarmuuden sävyttämä. Nyt ratkotaan työelämän haasteita tehokkuusvaateineen ja neuvotellaan työelämän pelisäännöistä. Julkisessa keskustelussa on parjattu huonoa johtamista sekä työpaikkojen huonoa ilmapiiriä. Ratkaisuksi on usein tarjottu innovaatioita ja luovuuden lisäämistä, työhyvinvointia unohtamatta. Ratkaisuehdotuksissa on varmasti perää. Ongelmallista tuntuu kuitenkin olevan se, että yhtä yleispätevää ratkaisua etsitään ja pyritään tarjoama…

Hoitotyön johtajien työhyvinvointia tukevat tekijät

2010

Hoitotyön johtajien työhyvinvointia tukevat tekijät Eva Tilander Pro gradu -tutkielma Jyväskylän Yliopisto, liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Terveystieteiden laitos Terveyskasvatus ja terveyden edistäminen Syksy 2010 Sivuja 68, liitteitä 6 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitotyön johtajien työhyvinvointia tukevia tekijöitä hoitotyön johtajien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa hoitotyön johtajan näkemys työhyvinvoinnin vaikutuksesta perustehtävään sekä ammattiyhdistyksen mahdollisuuksia tukea jäsentensä työhyvinvointia. Tutkimusaineisto on koottu ylihoitajien teemahaastatteluina (n = 13). Aineiston keruu toteutettiin syksyn 2009 aikana. Aineisto on a…

Miten yhtenäiskouluista saadaan osallisuutta tukeva kaikkien koulu?

2023

Kouluyhteisöt joutuvat yhä useammin ratkaisemaan tilanteita, joista ei ole aikaisempaa kokemusta. Tämä edellyttää oppivaa toimintakulttuuria, joka tukee henkilöstön kehittymistä, yhteistyötä ja toimintatapojen uudelleenarviointia, professori Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta kirjoittaa. nonPeerReviewed

Kuunteleminen työyhteisössä

2012

Tutkielmassa tarkastellaan johtajien sekä työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia kuuntelemisesta työyhteisössä. Tavoitteena on ymmärtää kuuntelemisilmiötä ja luoda siitä kokonaiskuva yhden työyhteisön jäsenten näkökulmasta. Relationaalinen näkökulma ohjaa tarkastelua, ja kuunteleminen ymmärretään vuorovaikutussuhteessa olevaksi ilmiöksi. Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin kolmen johtajan ja kahdeksan työntekijän teemahaastatteluina. Tutkimushenkilöt määrittelevät kuuntelemisen esimerkiksi asian ymmärtämiseksi ja toisen huomioon ottamiseksi. Kuuntelemisen tärkeys muun muassa tiedonkulussa ja vuorovaikutussuhteiden ylläpidossa tuodaan esille, mutta sen arvostus koetaan va…

Negative Relationships in the Workplace

2019

A workplace is a network of various relationships, each with their own distinctive features. Negative coworker relationships, such as bullying relationships, may cause significant long-term emotional and psychophysical strain for the individuals involved, the coworkers who observe such relationships, and the entire organization. In contrast to an isolated workplace conflict, a negative relationship can include recurring patterns of dismissive and offensive communication or the perceived threat of such. This chapter explores nonvoluntary relationships that the participants are, to a certain extent, forced to maintain due to their shared office space and organizational goals. Because ending t…

Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä

2020

Tunteiden keskeinen merkitys työssä tiedetään jo hyvin. Kuitenkin siitä, minkälaisten mekanismien ja prosessien kautta tunteet organisaatioissa vaikuttavat ja miten näitä voidaan edistää, tiedetään vielä vähän. Tässä teoksessa raportoitavan Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli tarkastella tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa sekä sitä, miten tunnetoimijuutta voidaan tunneintervention avulla työpaikoilla tukea. Olemme erittäin kiitollisia Työsuojelurahastolle, että se on tukenut tätä tutkimusta ja auttanut näin lisäämään ymmärrystä siitä, kuinka organisaatioissa voidaan tukea tunnetoimijuutta eli aktiivista tunteiden tunnistamista, huomioimista…

Johtajien näkemyksiä sosiaalisesta mediasta työyhteisöviestinnässä

2016

Tämän puheviestinnän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää johtajien kokemuksia ja käsityksiä sosiaalisesta mediasta työyhteisöviestinnässä. Tutkimuksessa selvitettiin työyhteisöviestinnän tavoitteita ja funktioita, haasteita sekä johtajan roolia sosiaalisessa mediassa. Tässä tutkielmassa työyhteisöviestintä nähtiin muun muassa työhön ja työpaikan suhteisiin liittyvänä vuorovaikutuksena sosiaalisen median sovelluksissa, joihin kaikilla työyhteisön jäsenillä oli pääsy. Sosiaalinen media käsitettiin erilaisina kehittyneelle teknologialle perustuvina sovelluksina, jotka mahdollistavat monipuolisen vuorovaikutuksen ja sisällöntuotannon. Näitä sovelluksia ovat esimerkiksi Facebook, Skype…

Kansainväliset jatko-opiskelijat ja tutkijat suomen kielen käyttäjinä yliopistossa

2017

Tarkastelemme tässä artikkelissa rinnakkaiskielisyyttä yliopiston arjessa kansainvälisten jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden näkökulmasta. Työkielenä on englanti, mutta mikä on suomen kielen merkitys varsinaisissa työtehtävissä ja työpaikan sosiaalisissa tilanteissa? Entä miten työyhteisö voisi tukea suomen kielen oppimista? Artikkeli perustuu Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa tehtyihin haastatteluihin. nonPeerReviewed

Taitava Keski-Suomi -tutkimus Osa 2, Työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa ja työyhteisöjen oppiminen

2005

"Mina ymmärrän, mutta en tiedä onko oikia vai ei" : maahanmuuttajatyöntekijän vuorovaikutustilanteita suomenkielisessä ravintolan keittiössä

2015

Tässä tutkimuksessa kuvataan ravintola-alalle työllistyneen maahanmuuttajan työssään kohtaamia keskustelutilanteita: millaisia ne ovat, miten keskustelutilanteet rakentuvat sekä miten ymmärrystä rakennetaan keskusteluissa, joihin maahanmuuttajatyöntekijä osallistuu. Keskustelut käydään ravintolan keittiössä, joten keskusteluiden muut osanottajat ovat työyhteisön jäseniä. Maahanmuuttajat työllistyvät usein sisääntuloaloille, joita ovat mm. siivous- ja puhtaanapitoala sekä ravintolaala sekä varastoala. Siivous- ja puhtaanapitoalaa on tutkinut mm. Partanen (2012), mutta ravintola-alaa sisääntuloammattina ei ole tutkittu kielitieteellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksen…