Search results for "vaaliohjelmat"
showing 7 items of 7 documents
Hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa 1991–2019
2020
Tutkimuksen tavoitteena on tehdä näkyväksi millaisia ideologisia valintoja Suomen neljä suurinta puoluetta ovat tehneet eduskuntavaaliohjelmissaan suhteessa hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseihin 1991 vuodesta alkaen. Tarkastelemme erityisesti vaaliohjelmissa tuotettuja kansalaisen poliittisia ja sosiaalisia oikeuksia ja velvollisuuksia sekä kansalaisen ja valtion välistä oikeudellinen sidettä ja sen legitimointia. Tarkastelemme puolueiden hyvinvointivaltiokansalaisuusdiskursseja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista käytävän kamppailun viitekehyksessä. Kansalaisuustulkinnat ohjaavat yhteiskuntapolitiikkaa ja esimerkiksi määritelmät kansalaisten tarpeista vaikuttavat palvelurakentee…
Poliittinen puhe kansalaisuudesta on usein puhetta palvelujärjestelmästä
2021
Kansalaisuuden käsitteellä on tehty politiikkaa suomalaisten puolueiden ohjelmissa jo 1800-1900-lukujen taitteesta alkaen. Eduskuntavaaliohjelmat ovat yksi areena, jossa puolueet määrittelevät neljän vuoden välein kansalaisuutta ja julkisen vallan suhdetta kansaan. Samalla puolueet luovat arvoihin perustuvia odotuksia siitä, millaisia kansalaisten tulisi olla. Kansalaisuuden kautta määrittyvät myös yhteiskuntapolitiikan sisällöt, sillä tulkinnat kansalaisista ja heidän tarpeistaan ohjaavat palveluiden ja etuuksien kokonaisuutta hyvinvointivaltiossa. nonPeerReviewed
"Kansan asialla" : argumentaatioanalyysi Perussuomalaisten vuosien 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaliohjelmien kansa-retoriikasta
2015
Tässä tutkimuksessa tutkimusteemaksi on valittu Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmissaan esittämät kansan määrittelyt ja niiden ilmeneminen ja vertaileminen puolueen eri eduskuntavaalien kesken. Tutkimuksessa on kolme ensisijaista tutkimuskysymystä: millaisia merkityksiä puolue antaa valituille kansa-teemoille eduskuntavaaliohjelmissaan, millaista poliittista toimijuutta tämän kautta luodaan ja millaisia muutoksia kolmen eri eduskuntavaaliohjelman kansatematiikassa esiintyy. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on argumentaatioanalyysi eli kolmiportainen lukutapa, jossa aineistoa analysoidaan inkluusion ja ekskluusion, suomalaisuuden konstruktion ja tilan politiikan tematiikan näkökulmasta. …
Digitaalisia medioita, poliitikkojen kokemuksia ja vaaleja
2022
Pääkirjoitus 2/2022.
Lasten ja vanhusten toimijuus : diskurssianalyysi neljän puolueen eduskuntavaaliohjelmista
2021
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten lapsia ja vanhuksia kuvataan toimijuuden näkökulmasta neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta oli tunnistettavissa kaksi toimijuuden diskurssia: passiivisen ja aktiivisen toimijuuden diskurssit, joissa molemmissa puhutaan lasten ja vanhusten toimijuudesta erityisesti palvelujärjestelmän kautta. Passiivisen toimijuuden diskurssissa erilaiset yhteiskunnalliset toimijat näyttäytyivät aktiivisina toimijoina lasten ja vanhusten sijaan. Aktiivisen toimijuuden puhe kietoutui palvelujärjestelmään, joka kuvautui keskeiseksi toimijuutta tuottavaksi tekijäksi. Lisäksi lasten toim…
Kulttuuripolitiikan visiot ja jatkuvuus : katsaus Suomen puolueiden kevään 2019 eduskuntavaaliohjelmiin ja tuoreimpiin kulttuuripoliittisiin erityiso…
2019
Political parties are significant cultural political influencers: they are in key positions to define cultural policy and how it is implemented in society. Parties have attitudes and interests toward culture that they inform about through their different programme documents such as broad general programmes, more narrow art and cultural policy and other policy sector specific programmes, and election programmes that delineate parties’ goals for the following electoral period. In this review, we concentrate on the latter ones. Through the parties’ parliamentary election programmes of 2019 and their most recent cultural policy special programmes we examine the parties’ cultural political disco…