Search results for "viitekehys"

showing 10 items of 23 documents

Syntactic complexity in Finnish-background EFL learners’ writing at CEFR levels A1–B2

2022

Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) merkitys kielikoulutukselle on lisännyt tutkimusta sen taitotasojen kielellisistä piirteistä; tarkempi tieto näistä piirteistä auttaisi EVK:n soveltamista opetusmateriaalien, kurssien ja arviointin laatimiseen. Tutkimuksessa selvitettiin eroavatko EVK:n tasot toisistaan syntaksin kompleksisuuden perusteella. Suomalaiset 14- ja 17-vuotiaat englannin oppijat (N=379) kirjoittivat kolme kirjoitelmaa, jotka arvioitiin EVK:n taitotasoille. Arviointiaineisto tutkittiin monitahoisella Rasch-analyysillä ja tekstien piirteet selvitettiin automaattisilla analyysiohjelmilla. Tuloksien perusteella alimpia EVK-tasoja (A1–A2) erotti selvimmin toisistaan lauseiden ja T-yk…

Cultural Studieskieli ja kieletkieltenopetussyntactic complexityYhteinen Eurooppalainen Viitekehys (EVK)CommunicationCommon European Framework of Reference (CEFR)English as a foreign language (EFL)syktaktinen kompleksisuuskompleksisuusLanguage and Linguisticsfraasitkielikurssit (oppimateriaalit)osaaminenkielenkäyttöautomated analysis of learners’ written scriptssanatkielen oppiminenoppijoiden kirjoituksen automaattinen analyyysienglannin kieliarviointilauseoppiEnglanti vieraana kielenävieraat kieletoppimateriaaliEuropean Journal of Applied Linguistics
researchProduct

Agile software development in theory and practice

2002

agile software developmentagile-in-house-software developmentagile frameworkviitekehysketterä ohjelmistokehitysAgile ManifestoExtreme Programmingyritykset
researchProduct

Argumentoinnin keinot S2-oppijoiden teksteissä

2013

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulua käyvien suomi toisena kielenä -oppijoiden argumentoinnin taitoja suhteessa Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK). Tutkielmassa selvitetään, miten eri kielitaitotasoille sijoittuvat S2-oppijat argumentoivat ja vastaavatko heidän argumentointitaitonsa Viitekehyksessä kullekin taitotasolle määriteltyjä kuvauksia. Teoriataustana toimivat Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan (1969) sekä Bayerin (2007) argumentointiteoriat. Aineisto koostuu 72:sta vuosina 2010–2011 Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen laitoksen DIALUKI-tutkimushankkeessa kerätystä ja taitotasoitetusta mielipidekirjoituksesta. Oppijoiden käyttämät argumentoinnin keinot on lajitelt…

argumentointikielitaitosuomi toisena kielenäyläkoulutaitotasoeurooppalainen viitekehys
researchProduct

Referens och artikelbruk på olika CEFR-nivåer hos finskspråkiga universitetsstudenter : en jämförelse mellan svenska och engelska

2015

Tutkielmassani tarkastelen suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden kirjoitelmien nominilausekkeita. Selvitän, kuinka yliopisto-opiskelijat hallitsevat nominilausekkeiden referenssikategoriat ja artikkelit Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) eri taitotasoilla ruotsin ja englannin kielessä. Otan selvää, mitkä referenssikategoriat ja artikkelit ovat vaikeita tai vastaavasti helppoja käyttää oikein EVK-tasoilla ja onko taitotasojen välillä tunnistettavissa tietty oppimispolku. Lisäksi tutkin mahdollisia samankaltaisuuksia ja eroja referenssikategorioissa ja artikkeleissa ruotsin ja englannin kielten välillä. Tutkielmani aineisto koostuu yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamista 120 kirjoitelmasta…

definiittisyysopiskelijatruotsin kielikielitaitokielen oppiminenreferenssikategoriaeurooppalainen viitekehys
researchProduct

Nuoren sosiaalinen sopeutumattomuus : tapaustutkimus

1998

erityispedagogiikkatapaustutkimuscase-studysocial maladjustmentecology theoryekologinen viitekehyssosiaalinen sopeutumattomuusspecial education
researchProduct

Tietojärjestelmien tutkimuksen tarkastelukulmien muuttuminen

2003

johtaminentutkimusalan viitekehysnäkökulmatutkimusviiteryhmätinhimillisyystietojärjestelmät
researchProduct

Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille

2013

Tutkin pro gradu -työssäni, miten suomen kielen lingvistiset piirteet sijoittuvat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille. Tarkoituksena on tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen selvittää, eroavatko Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot toisistaan suomen kielen lingvististen piirteiden frekvenssin ja tarkkuuden suhteen suomi toisena kielenä -oppijoiden kirjoitelmissa ja onko näiden piirteiden kehityksessä havaittavissa yhteisiä linjoja. Tutkielmani on osa Cefling- ja Topling-hankkeita. Tutkimani lingvistiset piirteet ovat mennä- ja tulla-verbit, ajanilmaukset, kielto, A- ja U-verbiparit, transitiivi-ilmaukset, impersonaalinen passiivi ja nollapersoona. Kielellisten piirteiden laskelm…

kielitiedeoppiminensuomi toisena kielenäeurooppalainen viitekehys
researchProduct

Taitotasokuvauksista käytännönläheiseen palautteeseen : arviointilomake ääntämisen opetukseen

2022

Tässä artikkelissa esittelemme kehittämäämme toisen ja vieraan kielen opetukseen soveltuvaa ääntämisen arviointityökalua, jonka avulla opettaja voi antaa oppijoille monipuolista palautetta ääntämisestä ja yksittäisistä ääntämispiirteistä. Artikkelissa kuvattu arviointilomake pohjaa tutkimustietoon sekä Eurooppalaisen viitekehyksen uudistettuihin ääntämiskuvauksiin. Arviointilomakkeen avulla tarkastellaan kieltenoppijoille keskeisiä ääntämispiirteitä ja lähtökohtia, erityisesti ymmärrettävyyttä, ja lomake yhdistää ääntämiskuvaukset viitekehyksen taitotasoihin. Arviointilomake kattaa ääntämisen yleisarvioinnin lisäksi sekä yksittäisten äänteiden että prosodisten piirteiden tarkemman arvioinni…

kieltenopetusarviointimenetelmätoppilasarviointisuullinen kielitaitoCEFRpalauteääntämineneurooppalainen viitekehysvieraat kielet
researchProduct

Designing and Assessing L2 Writing Tasks Across CEFR Proficiency Levels

2012

kirjoitustehtäväassessmentwriting taskCEFRarviointieurooppalainen viitekehys
researchProduct

Localising Supranational Concepts of Literacy in Adult Second Language Teaching

2012

In this chapter we are analyzing how literacy is conceptualized within education – more specifically within adult second language education in Denmark and Finland. Language and literacy are generally described as highly important for societal growth, coherence and democracy in statements from governments and international agencies. However, in our research literacy appears as a more complex and contradictory resource that is increasingly used as a demarcation line for inclusion and exclusion in the ever more globalised national states. peerReviewed

language education policiesadult second language learningtoisen kielen oppiminenCEFRlukutaitoaikuiset maahanmuuttajatEurooppalainen viitekehyskielikoulutuspolitiikka
researchProduct