Ympäristökansalaisuuden kyläsepät

All shades of green : the environmentalization of Finnish society

Kansalaiset ympäristöhallinnan osapuolena

Risteyksessä on Versuksen ja Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran (AYS) teemajulkaisusarja.

Central bureaucracy and the restriction of education in early nineteenth‐century Finland

In this article it is argued that the peculiar character of the Finnish nobility, on the one hand, is an important factorto explain the special interests of the bureaucracy in formal education in the first half of the 19th century. On the other hand, good opportunities for the realizing of these interests arose in the construction of the central bureaucracy of the Grand Duchy

Keskisuomalainen turveprotesti : Pelastetaan reittivedet -yhdistyksen tarina

Ympäristökonfliktien hallinnassa käydään kauppaa taloudellisten hyötyjen ja ympäristöhaittojen välillä. Nykyinen hallinnan malli on edustuksellis-korporatiivinen. Turvetuotantoa, jolla paikallinen väestö näkee olevan vesiympäristöä pilaavia vaikutuksia, ohjataan ja päätösten valmistelua tehdään ryhmässä, johon osallistuu ministeriöiden alaisia viranhaltijoita sekä turvealan yritysten ja etupiirien toimijoita. Vain Suomen luonnonsuojeluliitto on edustanut kansalaisjärjestöjä. Luonnon pilaantumisesta kärsivät kansalaiset pidetään hallintajärjestelmän ulkopuolella varsinkin silloin, kun kansalaisten vaatimukset ovat ristiriidassa luontoa hyödyntävän tuotannollisen toiminnan kanssa. Tällaiseen …

Turvetuotannon sosiaalisen toimiluvan menetys Saarijärven reitillä

Following the 1970s oil crisis the search for alternative energy sources intensified in Finland. As a result, peat harvesting from peat bogs was launched programmatically. This included peat bogs around the Saarijärvi waterway in central Finland, consisting today about 50 peat harvesting sites. As in a number of cases, these peat harvesting operations are opposed by the local residents, who insist that peat harvesting is spoiling the waters, and thus damaging recreational activities like fishing, swimming, and the enjoyment of nature. The aim of our study was to investigate the situation in greater detail by eliciting local residents’ experiences. In the fall of 2015 a questionnaire was sen…

Professionalization as Status Adaptation: The Nobility, the Bureaucracy, and the Modernization of the Legal Profession in Finland

In contrast to Anglo-American lines of professional development, the central agent of professionalization in many Continental countries was the state bureaucracy. However, this article proposes that an understanding of the class structure of traditional society is also needed to explain the privileged position of lawyers. An historical study of lawyers in the 19th century, after Finland was annexed by Russia, demonstrates that the legal profession provided the nobility an important medium of adaptation to the new society. The importance of the legal profession initially to the state bureaucracy, and subsequently to the nobility, explains its social prominence and its future development. An …

Ympäristöprotestin neljäs aalto : eläinoikeusliike ja uuden polven ympäristöradikalismi 1990-luvulla

Perinteisesti moderniin : professioiden yhteiskunnallinen synty Suomessa

Ekokuntia ja ökykuntia : tutkimuksia ympäristönhallinnan paikallisesta eriaikaisuudesta

Pierre Rosanvallon - Kansalaisyhteiskunta ja demokratian uusi arkkitehtuuri

Traces of peasantry and post-socialism : researching realities with Ilkka Alanen

Verkostojen liikettä

Turvekiista paljastaa demokratian puutteita

Sen lisäksi, että koskemattomien luonnonvarojen hyödyntäminen pilaa alkuperäistä luontoa, se tuottaa usein haittoja myös ihmisille. Kansalaisten näkökulmasta kysymys on ympäristöoikeudenmukaisuudesta, jolla tarkoitetaan sitä, että luonnonvarojen käytöstä koituvien hyötyjen ja haittojen pitäisi kohdistua tasapuolisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti eri ihmisryhmiin. Haitoista kärsivät ihmiset ovat monissa tilanteissa ryhtyneet protestoimaan omaa lähiluontoa hyödyntävää toimintaa vastaan ja vaatineet julkista valtaa estämään toiminnan tai ainakin sääntelemään sitä tiukemmin. Tällainen ympäristökonflikti on syntynyt, kun turpeennostoalueiden lähellä asuvat ihmiset ovat vastustaneet turve…

Ympäristönsuojelulaki vuotaa: turvekiista tunnustuskamppailuna

Tutkimme Keski-Suomessa pitkään jatkunutta turvekiistaa selvittämällä kyselyllä ja haastatteluilla kansalaisten käsityksiä turvetuotannosta ja sen vesistövaikutuksista. Tutkimuksemme osoittaa, että poliittis-hallinnollinen järjestelmä ei ole kyennyt täyttämään ympäristönsuojelulain tavoitetta turvata kansalaisille terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Lailla ei ole edellytyksiä säännellä kaikkia niitä luontoa hyödyntäviä toimintoja, joiden kansalaiset kokevat saastuttavan vesiympäristöään. Tämä puute näkyy esimerkiksi turpeennoston kaltaisissa toiminnoissa, jotka aiheuttavat vesistöjen hajakuormitusta eri…

From industrial consensus to environmental regulation: the coming of the Finnish industrial waste-water policy

Abstract The development of the Finnish industrial waste-water policy is examined in the context of the national industrial development and the rise of the environmental movement. It is stated that up until the beginning of the eighties, a broad consensus about the principles of the waste-water policy prevailed among decision makers and authorities. It was a consensus uniform with the interests of the forest industry, the most powerful part of the national economy. Unfortunately, the forest industry was a bad source of pollution of the inland waters since the fifties. However, the long lasted hegemonic consensus started to break down in the late seventies and early eighties by an awakening …

Pohjoismaisten kansalaisyhteiskuntien erityislaatu kumpuaa historiasta