Hyvä, paha lähiö : nuoret ja asuinalueella syntyvä sosiaalinen pääoma

Nuorten elämä kiinnittyy usein voimakkaasti asuinalueeseen ja lähiympäristöön. Viime vuosina sekä nuorten sosioekonominen eriarvoisuus että lähiöiden sosiaalinen eriytyminen ovat lisääntyneet. Joistakin ongelmista huolimatta huonomaineisetkin lähiöt tarjoavat nuorille positiivisia samaistumisen kohteita, tukiverkostoja, kaveriporukoita, identiteetin rakentamisen välineitä – ja sosiaalista pääomaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten lähiössä asuvat ja kasvaneet nuoret kuvaavat asuinpaikkaansa ja sinne kiinnittyviä sosiaalisia suhteita. Aineistona on Tampereella Tesoman lähiössä asuvien nuorten yksilö- ja ryhmähaastatteluja, joita analysoidaan sekä aineisto-…

Palveluohjaus määrittää muistisairaan läheisten palvelujen saamista - aikuiset lapset puolisoita heikommassa asemassa

Läheisten rooli muistisairaiden hoivaajina on jo nyt merkittävä, ja se tulee kasvamaan. Muistisairaudet yleistyvät pitkäikäisyyden lisääntyessä, ja vanhushoivapolitiikassa painotetaan kotona asumista. Tässä tutkimuksessa selvitetään muistisairaan puolisoille ja aikuisille lapsille tarjottua tiedollista tukea, palveluohjausta ja palveluja. Lisäksi tarkastellaan, millainen yhteys eri taustatekijöillä on palvelujen tarjontaan, ja miten saatu tieto ja palveluohjaus vaikuttavat tarjottuihin palveluihin. Tutkimuksen aineisto kerättiin muistisairaiden puolisoilta ja aikuisilta lapsilta sähköisellä Carer’s survey -kyselyllä. Aineiston analyysi osoittaa, että tietoa oli saatu rajallisesti ja puoliso…

Care Poverty Within the Home Space: Exploring the Emotional Experiences of Unmet Care Needs

Older adults face inequalities in care. The concept of care poverty has been developed to point out how unmet care needs are not just an individual issue but a phenomenon linked to social and economic disadvantage and societal inequality. In this paper, we approach the question of care poverty by focusing on its intertwinement with emotions and the home space. We analyze how the presence, or more commonly absence, of care shapes interviewees’ descriptions of emotional experiences tied to the home space. Our data consists of 12 semi-structured interviews conducted in 2019 and 2020 with customers of outreach work for older adults in Finland. These customers typically face a situation that can…

Ylikuormitusta, lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä : miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista?

Yhä useampi suomalainen vanhustyöntekijä harkitsee nykyisen työnsä lopettamis-ta. Artikkelin mukaan työntekijöiden psykofyysinen kuormitus on selvästi keskeisin lopettamisaikeita ennustava tekijä. Lisäksi lopettamisaikeita ennustavat epäkohdat työn sisällössä ja lähijohtamisessa. Nuoret, yrityksissä työskentelevät, osa-aikatyötä tekevät ja yli kahden vuoden hoitotyön koulutuksen saaneet vanhustyöntekijät har-kitsivat työnsä lopettamista muita vastaajia tavallisemmin. Increasing numbers of employees working in the care of older people in Finland are seriously considering leaving their jobs. This article examines factors that predict care workers’ leaving intentions. The data consist of NORDC…

Muistisairauden aiheuttamat käyttäytymisen muutokset ja parisuhteen vastavuoroisuus

Muistisairauksiin usein liittyvät kognitiiviset ja persoonallisuuden muutokset sekä itseilmaisun vaikeudet saattavat ilmetä käyttäytymisen muutoksina. Puoliso ja muut läheiset kohtaavat nämä muutokset ensimmäisinä. Laadullisessa tutkimuksessamme selvitimme, millaisissa tilanteissa muistisairauden aiheuttamia ongelmallisina ja kielteisinä koettuja käyttäytymisen muutoksia ilmaantuu, ja miten ne vaikuttavat parisuhteen vastavuoroisuuteen. Käyttäytymisen muutoksista käytetään termiä ’käytösoireet’. Aineiston analyysissä hyödynsimme sosiaalisen vaihdon teoriaa. Käyttäytymisen muutokset tulivat puheeksi vain niissä haastatteluissa, joissa muistisairautta sairastava puoliso oli aviomies. Vaikka p…

Unmet care needs are common among community-dwelling older people with memory problems in Finland

Aims: Ageing in place has become a policy priority. Consequently, residential care has been reduced, and more older people with multiple care needs reside at home with the help of informal care and home care services. An increasing share of these people has memory disorders. We examined the extent to which memory problems, in addition to other individual characteristics, are associated with unmet care needs among community-dwelling older people. Methods: The study employed cross-sectional survey data from community-dwelling people aged 75+ collected in 2010 and 2015, analysed using binary logistic regression analysis. The study population consisted of people who had long-term illnesses or …

Muistisairaat ja heidän omaishoitajansa kokevat olevansa heitteillä: ”Apu on riittämätöntä”

Muistisairaat kärsivät avun riittämättömyydestä enemmän kuin muut ikääntyneet. Vaaravyöhykkeessä ovat myös omaishoitajat, jotka paikkaavat heikkoja julkisia palveluita omalla venymisellään. Myös henkisestä tuesta on kova puute muistisairaiden ja heidän omaishoitajiensa keskuudessa, kirjoittavat alan tutkijat. nonPeerReviewed

Social Robots and Human Touch in Care : The Perceived Usefulness of Robot Assistance Among Healthcare Professionals

Touching in care work is inevitable, particularly in cases where clients depend on nurses for many activities of daily living, such as bathing, dressing, lifting and assisting. When new technologies are involved in nurse–client relationships, the significance of human touch needs special attention. Stressing the importance of practitioners’ opinions on the usage of robots in care environments, we analyze care workers’ attitudes toward robot assistance in the care of older people and reflect on their ideas of the embodied relationship that caregivers and care receivers have with technology. To examine nurses’ attitudes toward care robots, we use survey data on professional care workers (n = …

Pohdintoja tulevaisuuden hyvinvointivaltiosta

Arvostelu teoksesta Antti Jauhiainen & JoonaHermanni Mäkinen Hyvinvointivaltion vastaisku Like-kustannus, 2017 nonPeerReviewed

Towards Ethical Guidelines of Using Telepresence Robots in Residential Care

AbstractRobotic telepresence is a potential technology to help alleviating the loneliness of elderly people. The impacts of long-term use of telepresence robots in residential care are not well known. We were interested in how using a telepresence robot influences the resident, family members and care workers at a facility, and what challenges and solutions there are for wider adoption of such robots in residential care. With a telepresence robot Double, we arranged a series of three trials in two separate residential care facilities: one 12-week trial in a private facility and two successive 6-week trials in a public facility. In each trial, we installed the telepresence robot in a room of…

Psychophysical burden and lack of support : Reasons for care workers’ intentions to leave their work in the Nordic countries

Long-term care of older adults is currently suffering from a shortage of trained personnel and high turnover rates. Care work is poorly paid, demanding, increasingly time-bound and both mentally and physically burdensome. In this study, we examined the individual, organisational and economic factors that predict professional care workers’ intentions to leave their current employment, using the NORDCARE survey data (2015, N = 3801) collected in Denmark, Finland, Norway and Sweden. The respondents were mainly practical and assistant nurses. The analysis showed that the predictors of intentions to leave were similar in the four countries. The most consistent organisational predictors of leavin…

Robots responding to care needs? : A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance

Twenty-five years ago, robotics guru Joseph Engelberger had a mission to motivate research teams all over the world to design the ‘Elderly Care Giver’, a multitasking personal robot assistant for everyday care needs in old age. In this article, we discuss how this vision of omnipotent care robots has influenced the design strategies of care robotics, the development of R&D initiatives and ethics research on use of care robots. Despite the expectations of robots revolutionizing care of older people, the role of robots in human care has remained marginal. The value of world trade in service robots, including care robots, is rather small. We argue that the implementation of robots in care is n…

Ikääntyneiden hoivaköyhyys

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka lupaa tarpeenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Palvelujen lisäksi tai niiden sijasta monet ikääntyneet ihmiset saavat apua ja hoivaa läheisiltään. Mutta saavatko he riittävästi apua? Tässä artikkelissa avun riittämättömyydestä käytetään käsitettä hoivaköyhyys. Sen yleisyyttä sekä siihen yhteydessä olevia tekijöitä tutkitaan 75 vuotta täyttäneiden suomalaisten joukossa. peerReviewed

Robotization of Mobile Communication

The aim of this chapter is to systematize the discussion regarding robotization of mobile communication. The chapter begins by clarifying the fundamental role of both robot hardware and robot software in this process. This is followed by a critical overview of existing research, which is classified into three categories. First, robotization is understood as the hybridization of the human body with existing ordinary mobile devices. Second, the incorporation of new robotic software, such as algorithms, artificial intelligence, and virtual assistants, into mobile devices is seen to robotize them from inside. Third, the convergence of smart communication devices, typically as user interfaces wi…

Motions with Emotions? : A Phenomenological Approach to Understanding the Simulated Aliveness of a Robot Body

This article examines how the interactive capabilities of companion robots, particularly their materiality and animate movements, appeal to human users and generate an image of aliveness. Building on Husserl’s phenomenological notion of a ‘double body’ and theories of emotions as affective responses, we develop a new understanding of the robots’ simulated aliveness. Analyzing empirical findings of a field study on the use of the robot Zora in care homes for older people, we suggest that the aliveness of companion robots is the result of a combination of four aspects: 1) material ingredients, 2) morphology, 3) animate movements guided by software programs and human operators as in Wizard of …

Hoivatyö muutoksessa : suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa

NORDCARE2-tutkimushanke on pohjoismaisen tutkijaryhmän vuonna 2015 toteuttama uusintatutkimus kymmenen vuotta aiemmasta tutkimuksesta, joka tuotti ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa hoivatyön työtehtävistä ja työolosuhteista eri Pohjoismaissa. Tämä raportti esittää hankkeen keskeisimmät tulokset suomalaisen hoivatyön näkökulmasta. NORDCARE2-hankkeen kyselyaineisto kerättiin syksyllä 2015. Suomessa tutkimuksen otoksena toimi molemmilla kerroilla Superin, JHL:n ja Tehyn vanhustyötä tekevästä jäsenkunnasta tehty satunnaisotos. Sairaanhoitajat eivät sisälly tutkimukseen. Vuonna 2005 kysely lähetettiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kussakin 1200 vastaajalle ja vuonna 2015 2…

Community-dwelling older adults and their informal carers call for more attention to psychosocial needs - Interview study on unmet care needs in three European countries.

Background: Unmet care needs are usually defined in terms of receiving sufficient help in instrumental activities and activities of daily living. Research on unmet needs is mostly based on quantitative data. Older persons’ and informal carers’ views and experiences have received less attention. Methods: In this paper, we rely on a definition of unmet needs which includes both unmet needs due to insufficient care and those situations where informal carers experience undue strain. Using theory-driven content analysis, we examine community-dwelling older adults’ and their informal carers’ experiences of unmet needs: what kind of unmet needs they have, why and in which ways these needs are left…

Hoivaköyhyys kasvattaa vanhuusiän eriarvoisuutta

Suomessa jopa joka neljäs apua tarvitsevista ikääntyneistä jää vaille riittävää ja asianmukaista apua. Hoivaköyhyys on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ilmentymä, johon liittyy usein niin sosiaalista kuin taloudellista huono-osaisuutta. nonPeerReviewed

Care poverty : unmet care needs in a Nordic welfare state

This article introduces the concept of care poverty, defined as inadequate coverage of care needs resulting from an interplay between individual and societal factors, and examines its level and predictors among the 75+ population in Finland. The data come from a survey conducted in 2010 and 2015. Despite the universalistic goals of the Finnish care system, 26 percent of respondents with limitations in daily activities faced care poverty with regard to instrumental activities of daily living; the activities of daily living care poverty rate was 17 percent. Concerning instrumental activities of daily living, care poverty was associated with income level, health status and living arrangements,…

Onnistunut vanhuus on aktiivinen ja itsenäinen – sairaus ja hauraus eivät mahdu kuvaan

Users of home-care services in a Nordic welfare state under marketisation: the rich, the poor and the sick

Stricter access to public services, outsourcing of municipal services and increasing allocation of public funding for the purchase of private services have resulted in a marketisation wave in Finland. In this context of a Nordic welfare state undergoing marketisation, this paper aims to examine the use of Finnish care services among older people and find out who are using these new kinds of private services. How wide is their use and do the users of private care services differ from those who are using public services? How usual is it to mix both public and private care services? The questionnaire survey data set used here was gathered in 2010 among the population aged 75 and over in the ci…

Muistisairaiden ja puoliso-omaishoitajien kokemuksia tuen riittämättömyydestä

Muistisairautta sairastavien ikääntyneiden kotona asuminen onnistuu usein omaishoitajien avulla, mutta tukea tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Aina kaikki eivät kuitenkaan saa riittävää apua ja tukea. Niin muistisairautta sairastavat ihmiset kuin omaishoitajatkin voivat kärsiä avun riittämättömyydestä. Tässä artikkelissa tutkimme, millaista tukea muistisairaat ja heidän puolisonsa kaipaavat ja millaisia kokemuksia heillä on avun riittämättömyydestä. Tutkimuksemme mukaan muistisairautta sairastavien ikääntyneiden ja omaishoitajien kohtaama avun riittämättömyys liittyy sekä palvelujärjestelmään ja erilaisiin tukimuotoihin että henkisen tuen tarpeisiin. Muistisairautta sairastava…