Ohikiitäviä keskusteluja

2019

Toimintakulttuuri tekee opetussuunnitelmasta uskottavan

2016

Towards a learning community: understanding teachers’ mental models to support their professional development and learning

2021

Amidst societal, demographic and educational changes, teachers are expected to engage in professional development and learning (PDL) throughout their careers. This study explores school teachers’ mental models about their work in the framework of Senge’s learning organisation, aiming to support their PDL during curriculum reform and organisational changes. The study’s data comprise 41 semi-structured interviews with each teacher in one school community. These interviews were analysed using qualitative, data-driven yet theory-informed content analysis. In the first analysis phase, fragments of mental models concerning teachers’ work and their school community were explored. These fragments i…

Uudistuvaan opettajuuteen kasvu : ilmiölähtöinen oppiminen yksilön ja ryhmän prosesseina

2020

Ilmiölähtöinen oppiminen on sisältöihin keskittyvän, oppiainejakoisen opetuskulttuurin murtamista siten, että uudistetaan ainejakoiseen pedagogiikkaan liittyviä oppimisen käytänteitä. Ilmiölähtöinen opetus murtaa totuttuja oppiaineiden sisältöjä, peräänkuuluttaa välineitä ja tapoja oman oppimisen ohjaukseen sekä laajentaa oppimiskäsitystä kognitiivisista tavoitteista emotionaalisiin ja vuorovaikutuksen juonteisiin. Opettajaopiskelijat sosiaalistuvat ilmiölähtöiseen oppimiseen poisoppimalla oppiaineiden rajaamista tavoitteista ja sisällöistä. He sekä opiskelevat itse ilmiölähtöisesti että suunnittelevat ilmiölähtöisiä oppimiskokonaisuuksia yhdessä ja yhteisopettavat niitä harjoitteluluokissa…

Koronan kohtaamat

2020

 -

Teoriaa ja käytäntöä vuorovaikutusosaamisen opettamisen tueksi

2022

Kirja-arvio teoksesta: Suvi-Tuuli Murumäki & Heljä Haapamäki-Niemi (toim.) 2022. Yhdessä – Näkökulmia vuorovaikutuksen oppimiseen ja opettamiseen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2022.

Developing social competence and other generic skills in teacher education : applying the model of integrative pedagogy

2016

The purpose of the study was to examine how social competence and other generic skills can be developed in teacher education using a pedagogical model called Integrative Pedagogy. This model is based on the idea of integrating the four basic components of expertise: Theoretical knowledge, practical knowledge, self-regulative knowledge, and sociocultural knowledge. The subjects of the study were 95 student-teachers. The data were collected with questionnaires. In addition to social skills, the student-teachers reported learning of domain-specific skills, generic academic skills, skills for acting creatively in different situations and development of independence. We conclude that the model o…

Kuinka paljon Muumimamma painaa? : viestiseinä osana yliopistojen luento-opetusta

2016

Perinteinen luento-opetus on edelleen yleinen opetusmuoto yliopistoissa. Tällaisia yksisuuntaisia luentoja on kuitenkin kritisoitu siitä, että ne eivät tarjoa opiskelijoille mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Kehittämishankkeemme tarkoitus oli lisätä luento-opetukseen vuorovaikutteisuutta Viestiseinä-sovelluksen avulla. Verkkosovellusta käytettiin kolmen luentosarjan opetuksessa Jyväskylän yliopistossa. Tavoitteena oli sekä tunnistaa sovelluksen käyttötapoja, joiden avulla kyseistä teknologiaa voidaan hyödyntää osana opetusta, että kehittää sovellusta käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Opiskelijat kokivat Viestiseinän käytön pääosin positiivisena ja motivoivana.…

Kuntien omistamien peruskoulujen tilankäytön toteutumattomat skaalaedut

2022

Julkisen koulurakentamisen vallitseva trendi on tehdä suuria, satojen oppilaiden yhtenäiskouluja. Tavoitteena on tuottaa oppimista tukevia tiloja ja mahdollistaa oppilaille eheä oppipolku koko peruskoulun ajaksi. Keskustelussa esiintyy usein myös olettamia suurempien yksiköiden teknistaloudellisista skaalaeduista. Tässä tutkimuksessa analysoitiin yli 350 peruskouluyksikön otoksella, liittykö koulukoon kasvattamiseen skaalaetuja tilankäytön näkökulmasta. Tutkimuksen tulokset kyseenalaistavat käsityksen, että suurten koulujen oppilaskohtaiset tilakustannukset olisivat pääsääntöisesti pieniä kouluja edullisempia. peerReviewed

Case study: developing campus spaces through co-creation

2016

ABSTRACTHigher education institutions are designed to support their core processes – learning, teaching, research, and societal impact. In order for university facilities to support these activities, it is crucial to determine together with the users what these activities are and how they are supposed to be developed in the future. This article examines the relationship between user needs and the service level in construction projects through a case study where a university cafeteria was renovated using a participatory design (PD) method called charrette. The aim of this case study was to study the effects of collaborative ways of working when applied to a space retrofit project, and how th…

Yhtenäiskoulua kohti – opettajien ja rehtorien diskursseja koulukulttuurin muutoksesta

2022

Tässä artikkelissa tarkastellaan yhtenäiskoulun opettajayhteisön sosiaalista todellisuutta, jota rakennetaan ja ylläpidetään vuorovaikutuksen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia konstruktioita tulevan yhtenäiskoulun opettajat ja rehtorit luovat yhtenäisen koulukulttuurin rakentamisesta ja muutokseen sitoutumisesta. Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Uutta luova asiantuntijuus -hanketta. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä tulevan yhtenäiskoulun opettajan ja rehtorin teemahaastattelusta, ja se on analysoitu diskurssianalyysin keinoin. Yhtenäisen koulukulttuurin rakentaminen merkityksellistyy tutkimustuloksissa kolmessa dominoivassa diskurssissa,…

Ilmiölähtöinen oppiminen

2020

Ilmiölähtöinen oppiminen on yksi pedagogisista lähestymistavoista oppimiseen. Se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää oppijalähtöisyyden, tutkivan, yhteistoiminallisen ja oppiainerajat ylittävän oppimisen. Ilmiölähtöisessä oppimisessa kokemukset ja arkiajattelu ovat lähtökohta, josta käsin pyritään opiskeltavan ilmiön tutkimiseen ja oppimiseen eri oppiaineita ja tieteenaloja hyödyntäen. Ilmiön tulisikin olla tarpeeksi monipuolinen ja haasteellinen oppimisen näkökulmasta. Ilmiölähtöinen oppiminen voi parhaimmillaan harjaannuttaa ryhmätyötaitoja ja kollaboratiivista ongelmanratkaisua, kun ilmiöitä lähestytään tutkivan oppimisen keinoin pienryhmissä. Opettajan tehtävänä on puolestaan ohjata ja tuke…

Meaningful learning in teacher education

2018

This study explores meaningful learning in the context of teacher education. The study showed the importance of course design in generating meaningful learning. Opportunities to gain strong experience are crucial to meaningful learning. Meaningful learning provides space for both positive and uncomfortable emotions. peerReviewed

Ilmiölähtöinen opetussuunnitelma – opettajuutta, oppimista ja toimintakulttuuria uudistamassa

2020

Opetussuunnitelmaa pidetään koulutuksen näkökulmasta keskeisenä dokumenttina, koska se on sekä koulutuspoliittisen että tavoitteineen ja sisältöineen opetuksen ohjauksen väline. Tarkastelemme tässä artikkelissa muutostilannetta opettajankoulutuksessa, jossa ilmiölähtöisen opetussuunnitelman kehittämistyössä tavoitteena on ollut samanaikaisesti kiinnittää huomiota sekä opetuksen ja oppimisen sisältöjen että toimintakulttuurin muuttamiseen. Tavoitteenamme on selvittää, miten ilmiölähtöisyys ymmärretään ja miten muutos koetaan. Tutkimuksemme keskeinen aineisto koostuu lomakekyselyn avovastauksista, joihin vastasi 97 opiskelijaa ja 21 opettajankouluttajaa. Tulosten mukaan ilmiölähtöisyys ja keh…

Meaningful Learning in Teacher Education, Characteristics of

2019

From the cognitive perspective, meaningful learning is often understood in terms of the cognitive development and the changes in a learner’s cognitive structure that occurs when the knowledge being learned is relevant to the learner’s existing knowledge and shares significant concepts and aspects with that knowledge. The perspective of the interpreter thus affects the meaning-making process, and the construction of meaning involves the interpretation of new information and experiences by connecting them with prior knowledge. In addition, experiences that challenge former knowledge allow new questions to arise and are thereby potentially meaningful. nonPeerReviewed

Mitä opin? Monilukutaitoa ja tutkivaa oppimista monialaisessa oppimiskokonaisuudessa

2019

Tarkastelemme tässä artikkelissa, mitä oppilaat, opettajat ja opettajaopiskelijat raportoivat oppineensa yhdessä toteuttamassaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa, johon osallistuivat erään yhtenäiskoulun kaikki 5.–8. luokan oppilaat. Oppimiskokonaisuuden aihe oli terve elämä ja sitä opiskeltiin viikon ajan ikäsekoitteisissa ryhmissä tutkivan oppimisen keinoin ja monilukutaitoa harjaannuttaen. Tutkimusaineisto koostuu 250 oppilaan, 25 opettajan ja 23 opettajaopiskelijan laadullisista itsearvioinneista, ja se analysoitiin laadullisen aineistolähtöisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten mukaan oppilaat kertoivat oppineensa vuorovaikutustaitoja ja monimuotoisten tekstien tuo…

Kypärä päähän ja kouluun

2015

Prologi - kehittyvä tieteellinen vuosikirja

2019

publishedVersion Non peer reviewed