Media Education in Finnish Early Childhood Teacher Education: A Curricular Analysis

In this chapter, we discuss the results of the media education (ME) study focusing on Finnish early childhood teacher education curricula. The research interest evolved from a specific time in the history of Finnish early childhood education and care (ECEC): the first mandatory national core curriculum became effective in 2017 and it also included ME. How was the new teacher generation prepared for this new professional demand? We analysed the curricular texts and mandatory course literature of all seven Finnish university bachelor’s degree programmes that provide teacher qualifications for ECEC, to answer the following research questions: (1) How was media education positioned in early chi…

‘It is important at this point to make clear that this study is not “anti-iPad”’ : Ed-Tech speak around iPads in educational technology research

This position paper contributes to the field of critical educational technology (Ed-Tech) research by providing empirical evidence for the qualities of the phenomenon known as Ed-Tech speak. The research question, how does Ed-Tech speak in research articles about Apple's iPad contribute to promoting and validating the importance and utility of the iPad for teaching and learning, is addressed by applying critical genre analysis to investigate empirical research articles discussing the use of iPads in institutional education. As a result, four categories were formed: the self-evident importance of iPads, overgeneralization of references, the use of strong reporting verbs (to boost weak refere…

Preservice teachers’ beliefs about young children’s technology use at home

Teachers’ beliefs about young children’s technology use at home are intertwined with their beliefs about parents and their parenting practices. This paper reports a qualitative study of eight purposefully selected Chinese preservice early childhood (EC) teachers’ beliefs about children’s home technology use and associated representations of parents and teachers. The participants possessed inflated positive beliefs about young children’s natural technology competence but were worried that parents would expose children to content for prolonged periods. Teachers’ role was seen as responsible guides for children and educational authorities over parents. Implications for research and teacher edu…

Kehollisuuden merkitys suomalaisjuoksijoiden teknologian ei-käytölle

Nuo mainiot miehet opettavine koneineen

Arvosteltu teos: Watters, Audrey 2021. Teaching Machines: The History of Personalized Learning. Cambridge, MA: MIT Press. 328 s. 

Monilukutaito ja pedagogisen toiminnan arviointi varhaiskasvatuksessa

Käsittelen artikkelissa varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan arviointia. Keskitän tarkastelun erityisesti monilukutaitoon, sillä se on kansallisen varhaiskasvatussuunnitelmien arvioinnin mukaan (Repo ym. 2019) heikoimmin toteutuneita osa-alueita. Käyn artikkelissani ensin läpi varhaiskasvatuksen, laadun arvioinnin ja monilukutaidon yhdistämiseen liittyviä, osin kumuloituvia haasteita. Sitten esitän kolme reflektiivistä kysymystä, joiden kautta varhaiskasvatuksen työntekijöiden on mahdollista arvioida kriittisesti toimintaansa monilukutaidon alueella. nonPeerReviewed

Lasten digitaalisen osaamisen tukeminen osana päiväkodin arkisia teknologiakäytänteitä

Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä mediakasvatuksesta

Tutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on mediakasvatuksesta. Tutkimusaineisto käsittää yhdeksän varhaiskasvatuksen opettajan teemahaastattelua, ja sen aineisto on analysoitu fenomenografista lähestymistapaa hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen opettajat käsittävät mediakasvatuksen ensinnäkin toimintana: lasten kanssa toteutettavana toimintana, tavoitteellisena toimintana sekä varhaiskasvatustoimintaan kuuluvana pedagogisena osa-alueena. Mediakasvatuksella käsitetään olevan lasten toimintaan ja toimijuuteen, mediaan liittyviin tietoihin ja taitoihin sekä muuhun oppimiseen liittyviä tavoitteita. Yksikään haastateltavista ei kuitenka…

Highly cited educational technology journal articles: A descriptive and critical analysis

Citations are valuable capital in the academy as the number of citations is the most frequently used indicator in evaluating the quality of papers, journals, researchers, and universities. Thus, the characteristics of highly cited articles (HCA) have become a common research topic but the approach has been mainly descriptive with no profound critical reflection of what kind of research is cited, where the research is from, where the research is published, and what do these things mean for edtech research. This paper contributes to this need by providing a descriptive and critical analysis of 200 highly cited articles from 10 edtech journals. To summarize the key findings, a ‘typical’ edtech…

The pedagogy of multiliteracies as a code breaker : A suggestion for a transversal approach to computing education in basic education

While computing has been (re)introduced into the basic education curricula in various countries, its actual implementation appears to be inconsistent. There are schools in which computing education is commonplace, while the implementation seems to be lagging behind in others. There is emerging evidence that some teachers do not consider computing education relevant, meaningful and important and, thus, intentionally neglect its provision. This is problematic as understanding the principles of code and computing is crucial for agentic citizenship in the post-digital era. This paper argues that one main reason for these teachers' reluctance is the economy-driven discursive framing of computing…

What, where, when and how : Finnish children’s perceptions of learning in preschool

To be able to support young children in learning to learn—an ability that requires adapting often-unprecedented changes in society—teachers need to be aware of the ways in which children understand learning. In this qualitative study, 177 micro-interviews conducted with 41 Finnish children were analysed using an abductive method to understand their perceptions of learning in a preschool. Learning was perceived as learning to do or know things. Academic skills and contents, followed by motoric skills and sports, arts and crafts, socio-emotional skills and everyday skills, were mentioned as the learning contents. In addition, intentional teaching, teacher-initiated exercises, practising, cogn…

Juoksijoiden perusteita digitaalisten liikuntateknologioiden käyttämättä jättämiselle

Digitaalisen liikuntateknologian käytöstä on tullut 2020-luvulla enemmän sääntö kuin poikkeus Suomen kaltaisissa digitalisoituneissa yhteiskunnissa. Teknologian käytön normatiivisuus on läsnä myös tutkimuskirjallisuudessa, sillä liikuntateknologian käyttämättä jättämistä tarkasteleva tutkimus on vähäistä ja ihmiskuvaltaan yksipuolista. Tässä artikkelissa olemme valinneet hermeneuttisen eli ymmärtämään pyrkivän näkökulman liikuntateknologian käyttämättä jättämiseen ja näemme sen olevan aktiivinen ja tietoinen valinta, joka heijastaa ihmisen suhdetta digitalisoituneeseen yhteiskuntaan, liikuntaan sekä omaan itseensä. Liikuntalajien suhteen olemme rajanneet tutkimuskontekstiksi juoksun, joka y…

Koneluettava lapsi? : opetuksen datafikaatio ja automaatio Minä-Se -suhteiden tuotantokoneistona

Tämän artikkelin tavoitteena on laajentaa digitalisaatiosta, datafikaatiosta, automaatiosta ja kasvatuksesta käytävää teoreettista keskustelua. Artikkelissa pohdin sitä, millaisia merkityksiä koulutuksen kiihtyvällä datafikaatiolla ja automaatiolla on opettaja-oppilassuhteille ja ylipäätään käsityksellemme formaalin kasvatuksen olemuksesta. Käsitteellisesti ammennan Martin Buberin dialogisesta filosofiasta, erityisesti Minä–Sinä- ja Minä–Se-käsitepareista, jotka kuvaavat eri tapoja, joilla ihmiset ovat suhteissa toistensa kanssa. Datafikaatio ja automaatio tuovat uusia näkökulmia Buberin ideoihin, erityisesti Minä–Se-suhteeseen. Oppilaan representaatio ei rakennu enää vain yksilön, tässä op…

Onko etäkoulu mahdollinen?

Tässä katsauksessa kysyn ”onko etäkoulu mahdollinen?” Haen kysymykseen vastauksia kommentoivan narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteenani on tehdä näkyväksi sitä, mitä kaikkea koulu on – ei arvostella koronapandemian aikaisten poikkeavien opetusjärjestelyjen toteuttamista tai idealisoida lähitoteutuksena järjestettävää perusopetusta. Katsaus rakentuu neljän teeman ympärille: 1) koulu on opettamista ja oppimista; 2) koulu on yhteiskunnallista uusintamista ja uudistamista; 3) koulu on ihmisiä ja suhteita ja 4) koulu on paikka ja tila.

Finnish 5th and 6th grade students' pre-instructional conceptions of artificial intelligence (AI) and their implications for AI literacy education

In the present paper, we report the findings of a qualitative survey study of 195 Finnish 5th and 6th grade students' pre-instructional conceptions of artificial intelligence (AI). An exploration of these initial conceptions provides insight into students' preliminary understanding of the topic and informs curriculum designers and teachers about misconceptions that might jeopardize student learning. The findings suggest that students' initial conceptions of AI are varied and often uninformed. For instance, references to the role of data in training AI applications were practically nonexistent. Instead, AI was often described as an anthropomorphic technology that possesses cognitive qualitie…

Digital datafication of education

Tässä kriittisessä esseessä luon yleiskatsauksen koulutuksen digitaalisen datafikaation erilaisiin muotoihin ja merkityksiin erityisesti kotimaisessa kontekstissa. Esseessä käyn läpi datafikaation suhdetta muihin koulutusta ohjaaviin trendeihin, erityisesti digitalisaatioon, oppimiskeskeisyyteen ja tulosvastuullisuuteen. Lisäksi tarkastelen datan ja datan diskursiivisen tuottamisen välistä epäsuhtaa, josta jatkan koulun dataintensiivisten käytäntöjen kautta tapahtuvan jatkuvan datankeruun luonnollistumisen tarkasteluun. Viimeisessä temaattisessa osiossa jäsennän elinikäisen oppimisen ideologian ja datafikaation välistä suhdetta. Esseen lopuksi esitän monilukutaidon pedagogiikkaan tukeutuen …

Those magnificent men with their teaching machines : Watters, Audrey: Teaching Machines: The History of Personalized Learning

Disciplinary contextualisation of transversal competence in Finnish local curricula : the case of multiliteracy, mathematics, and social studies

Competence-based education is a widely implemented educational approach, but more research is needed into the relationship between transversal competences and individual disciplines. In this article, we present the results of a study focusing on how the transversal competence of multiliteracy is contextually defined in Finnish local curricula in the disciplines of mathematics and social studies. The article offers new insights into the discussion between content- and competence-based educations by introducing the concept of disciplinary contextualisation. Based on the qualitatively analysed data, four different types of disciplinary contextualisation are presented and further discussed. The…

Luokkahuoneesta datatehtaaksi

Digitarinoita : mitä on koulutusteknologiapuhe ja miksi siihen tulee suhtautua epäillen

Teknologialla on teknisen olemuksensa lisäksi myös kielellinen ulottuvuus, mutta näiden kahden välillä ei välttämättä vallitse juuri minkäänlaista vastaavuussuhdetta. Tästä syystä on tärkeää kyetä erottamaan teknologian realistiset mahdollisuudet koulutusteknologiapuheen maalaamista fantasioista. Tämä artikkeli auttaa lukijaa koulutusteknologiapuheen tunnistamisessa ja kriittisessä tarkastelussa esittelemällä sen kolme tyypillistä olomuotoa; tekno-optimismin, teknosolutionismin ja teknodeterminismin. nonPeerReviewed

Näkökulmia monilukutaitoon: opettajuus ja situationaaliset lukutaidot

Viime vuosina toteutetut opetussuunnitelmauudistukset (Opetushallitus 2014a, 2104b, 2015, 2016) ovat tuoneet kotimaiselle koulutuskentälle koko joukon uusia käsitteitä. Yksi keskeisimmistä, mutta samalla vaikeimmin hahmotettavista käsitteistä on monilukutaito. Tässä artikkelissa pyrin jäsentämään monilukutaitoa tarkastelemalla sitä erityisesti opettajuuden näkökulmasta. Artikkelin aluksi vertaan suomalaista monilukutaitokäsitettä kansainvälisiin määritelmiin. Sen jälkeen tarkennan näkökulman situationaalisiin lukutaitoihin (situated literacy) ja käsittelen lukutaitojen suhdetta laajempiin kasvatuksellisiin päämääriin. nonPeerReviewed

Sähköä ja alkemiaa: Tekoälydiskurssit Yleisradion verkkoartikkeleissa

Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, millaisena ja miten tekoäly esitetään suomalaisessa julkisessa keskustelussa, ja ketkä tekoälystä suurelle yleisölle kertovat. Aineistona olemme käyttäneet Yleisradion verkkosivujen tekoälyä käsitteleviä artikkeleja. Tulosten perusteella tekoälystä pääsevät kertomaan useimmin talouden ja teollisuuden aloilla työskentelevät miehet. Aineistossa esiintyneet tekoälytulevaisuuskuvaukset pitäytyvät pitkälti nykyisen länsikeskeisen kapitalistisen maailmankuvan sisällä. Toisin sanoen, ne eivät haastaneet tai ylittäneet vallitsevaa status quoa, vaan näkivät tulevaisuuden pikemminkin lineaarisena kehityksenä nykytilasta. Aiemman tutkimuksen perusteella yleinen k…