Physiotherapy under discussion: A discourse analytic study of physiotherapy students’ clinical education

Clinical education is asserted to be an important period in professional education, being an environment where deep conceptual understanding can develop. The aim of this study was to analyse the in...

Tekstitaituriksi koulussa.

Maailma muuttuu - mitä tekee koulu? : äidinkielen ja vieraiden kielten tekstikäytänteet koulussa ja vapaa-ajalla

Construction of the client in physiotherapy student's practical learning sessions: a discourse analytic study

In recent years, there has been a tendency to stress the active role and equal partnership of clients in social and healthcare. Moreover, research in the role of clients has attracted growing interest. Clinical education has been seen as an excellent arena for learning the distinctiveness of the interaction between the client and the professional physiotherapist by giving students the chance to participate in actual healthcare encounters. This study focuses on examining the construction of various client roles through interactions between participants in practical learning sessions that physiotherapy students took part in. These sessions were real professional physiotherapy encounters. Qual…

Monilukutaito lukion historian opetuksessa

Lukion opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2015) on sisällytetty Monilukutaidot ja media -aihekokonaisuus, jossa monilukutaito määritellään taitoina tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä. Jokaisen opettajan odotetaan opettavan oman tiedonalansa tekstitaitoja, joiden alakohtaisuus pohjaa tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tällä korostetaan eri oppiaineiden sisältötiedon hallinnan lisäksi myös tekstitaitojen kehittymistä kaikissa oppiaineissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisena monilukutaito ja erityisesti tiedonalan tekstitaitojen opetus näyttäytyvät lukion historian opetuksessa. Tutkimuksen aineisto on kerätty suomenkielisten lukioiden historian opettajille suunnatun k…

Monilukutaito ja tiedonalakohtaiset tekstitaidot

Tekstitaitojen opetuksen – niin luku- kuin kirjoitustaidonkin – on perinteisesti katsottu olevan ensisijaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen vastuulla. Myös alakoulussa lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen painottuu äidinkielen tunteihin, vaikka luokanopettajalla onkin aineenopettajia enemmän luontevia mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään opetukseen. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa kuitenkin mainitaan monilukutaito yhtenä koko koulua ja kaikkia oppiaineita yhdistävistä laaja-alaisista osaamisalueista (POPS 2016, 16–17). Mitä monilukutaito kaikkien oppiaineiden opetuksessa tarkoittaa ja mihin se perustuu? nonPeerReviewed

Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia? : tiedonalakohtaiset tekstitaidot historian ylioppilaskokeen tehtävänannoissa ja pisteytysohjeissa

Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä vastauksille laadittuja pisteytysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historianopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää historiallisten tekstien kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja edelleen historiallista ajattelua, tulisi tehtävien ohjata työskentele…

Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta : kielikoulutuspoliittisen projektin keskeiset suositukset

Lukion historian opettajien käsityksiä esseen arviointiin vaikuttavista piirteistä

Artikkelissa tarkastellaan lukion historian opettajien käsityksiä aineistopohjaisen esseen arvioinnista ja siihen vaikuttavista piirteistä tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Aineisto koostuu opettajien ryhmähaastatteluista ja lukiolaisten kirjoittamista aineistopohjaisista esseistä. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja esseiden kielellisiä piirteitä systeemis-funktionaalisen kieliteorian avulla. Analyysissä keskityttiin opettajien arvostamiin esseen piirteisiin ja niiden kielellisiin toteumiin. Opettajien arvostamissa piirteissä korostuivat erityisesti sisältötiedon hallinta sekä tehtävänannon noudattaminen. Aineiston käyttöön ja opiskelijan omaan pohdintaa…

Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti

Clinical supervision as an interaction between the clinical educator and the student.

The interaction between clinical educators and students is regarded as the strongest element in developing expertise and in forming students' professional identity in clinical education. Although clinical education has been studied in physiotherapy, the natural interaction between clinical educators and students has remained unanalyzed. The aim of this study was to examine how supervised learning sessions during patient treatment were constructed. The focus was on the forms of interaction between clinical educators and students in natural contexts. By videotaping 12 natural patient treatment sessions, which simultaneously comprised part of the clinical education of physiotherapy students, a…

Historian opettajien käsityksiä tiedonalan tekstitaitojen opettamisesta lukiossa

Tutkimuksessa tarkastelemme lukion historianopettajien käsityksiä tiedonalansa tekstitaidoista aineistopohjaisen esseen kirjoittamisen opettamisen ja arvioinnin yhteydessä. Lukiossa jokaisen opettajan tulee opettaa oman tiedonalansa kieltä ja tekstitaitoja, jotka kietoutuvat taustalla olevan tieteenalan tiedonmuodostuksen käytänteisiin. Tiedonalan tekstitaitojen opettaminen nojaa opettajien käsityksiin tiedonmuodostuksen käytänteistä sekä niihin liittyvästä tekstitoiminnasta. Tutkimme opettajien käsityksiä siitä, mikä on lähdeaineistojen kriittisen tarkastelun rooli ja mitä on opiskelijan oma pohdinta aineistopohjaisissa esseissä. Hyödynsimme tutkimuksen aineistona kahta historian opettajie…

Sisältötiedon toistamista vai aineiston analyysia?

Tarkastelemme historian ylioppilaskokeen aineistopohjaisia tehtävänantoja, tehtävänantoihin liittyviä aineistoja sekä pisteysohjeita historian tekstitaitojen näkökulmasta. Tiedonalalähtöisen historiaopetuksen lähtökohtana pidetään historiallisen ajattelun harjaannuttamista, mikä edellyttää alkuperäislähteiden kanssa työskentelemistä: kykyä tulkita lähteitä ja niiden tekijöiden intentioita sekä arvioida lähteiden pohjalta tehtyjä tulkintoja. Ylioppilaskokeilla on merkittävä vaikutus opetukseen ja arviointiin. Jotta ylioppilaskokeen tehtävät ohjaisivat vahvistamaan historian tekstitaitoja ja edelleen historiallista ajattelua, tulisi tehtävien ohjata työskentelemään aineistojen kanssa. 
 …

Hyvän tekstin olennaiset elementit

Opetussuunnitelmat uudistuvat : tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistustyö on kovassa vauhdissa. Suunnitelmaan on tulossa monia uusia linjauksia, joiden ideat ja toteutustavat tarvitsevat vielä pohdiskelua ja täsmennystä ennen kuin ne jalkautuvat koulun arkeen. Yksi suunnitelman uusista käsitteistä on monilukutaito, joka on nostettu yhdeksi laaja-alaisen osaamisen alueeksi. Tässä artikkelissa yritän selventää tätä käsitettä ja pohtia, mitä sen tulo opetussuunnitelmaan voisi tarkoittaa käytännön koulutyössä ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. nonPeerReviewed