Language-aware operational culture : Developing in-service training for early childhood education and care

This study examines how practitioners of minority-medium Early Childhood Education and Care (ECEC) in Finland reflect on language awareness (LA) in their professional learning communities (PLCs). The study is conducted within in-service training for ECEC practitioners and it also highlights how these practitioner reflections can be of use and support developing future in-service training within the action research framework. The data include nine group discussions on a reflection task, with 41 primary participants and 165 secondary participants from each primary participant’s respective PLC. As a starting point, the researchertrainers identified six language-policy themes on LA in national …

Kielitietoinen kielikasvatus

"Absolut ingen rädsla utan nyfikenhet" : tidigareläggning av finska – Case Nykarleby

Nykarleby är en av de tvåspråkiga kommunerna som våren 2017 erhöll statens specialunderstöd för att tidigarelägga språkundervisningen i finska. Finskundervisningen i staden tidigarelades år 2016 till årskurs 1 men denna har redan konstaterats vara otillräcklig i en starkt svenskspråkig miljö. Därför har man under läsåret 2017–2018 planerat Kielistigen, ett språkprogram med målsättningen att stärka den kommunikativa finskan genom att börja med barn i femårsåldern samt integrera språket som en naturlig del av verksamheten från småbarnspedagogiken till grundskolan där språket integreras i övrig undervisning. nonPeerReviewed

Lärarnas uppfattningar av att inleda undervisningen i A1-språk i årskurs 1

Since 2020, the teaching of the A1 language starts in grade 1. In order to study the shift to an earlier start to the teaching of the A1 language, a survey of the teaching of A1 languages in grade 1 was carried out with the focus on the most common A1 languages: Finnish in the Swedish-medium schools and English in the Finnish-medium schools. The article examines the teachers’ perceptions of starting the teaching of A1 languages in grade 1. The data consists of 644 answers to an online questionnaire, of which 94 apply to A1 Finnish and 550 to A1 English. The results show that the teachers generally have a positive perception of early language teaching and consider starting the language in gr…

Mitä oppilaat pitävät varhaisesta A1-kielen opetuksesta ja millainen käsitys heillä on omasta osaamisestaan?

Vuoden 2020 alusta kieltenopiskelu on aloitettu Suomessa vuosiluokalla 1. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että opetuksen tulee olla ikätasolle sopivaa ja herättää myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä vahvistaa oppilaan pystyvyyttä. Artikkelissa tarkastellaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden asennoitumista ja osaamiskäsityksiä. Tutkimuksen kohteen on englannin kielen (suomenkieliset koulut, n=106) ja suomi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen (ruotsinkieliset koulut, n=86) opiskelu. Tutkimus osoitti, että oppilaat pitivät pääosin niin opiskelemastaan kielestä kuin sen opiskelusta. He kokivat osaavansa tervehtimiseen, numeroihin ja väreihin liittyviä ilmaisuja…

Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen

Globalisoituneessa maailmassa monikielisyys näkyy yhä enemmän myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä luo haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia pohtia, miten Suomen kahta kansalliskieltä voidaan hyödyntää entistä paremmin monikielisyyden esiintuomisessa. Perinteisesti kieltenopetuksessa tavoitteena on ollut syntyperäistä puhujaa vastaava taso (Aronin & Singleton, 2019, xiv), ja täten koko huomio on kohdistunut kohdekielen opetukseen ja hallintaan. Kielirikasteisen ja kaksikielisen opetuksen yhtenä tavoitteena on löytää mielekkäitä tapoja oppia uutta kieltä käyttämällä sitä toiminta- ja opetuskielenä aidoissa vuorovaikutustilanteissa (ks. myös Hahl, Savijärvi & Wallinheimo, 202…

Kielirajat ylittävää yhteistyötä ruotsinkielisissä lukioissa

Tässä artikkelissa tarkastellaan ruotsinkielisten lukioiden yhteistyötä suomenkielisten ja ulkomaalaisten lukioiden kanssa. Artikkelissa esitellään yhteistyön erilaisia muotoja, kuten vierailuja, yhteistä opetusta ja virtuaalista yhteydenpitoa. Artikkeli perustuu kartoitukseen, joka tehtiin osana Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston yhteistä eLuokkatandem-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää luokkatandemia kielipedagogisena mallina virtuaalisissa oppimisympäristöissä sovellettavaksi. Kartoituksen tavoitteena oli ennen uuden hankkeen aloittamista selvittää, millaista yhteistyötä lukioissa jo tehdään.