Toteutuuko perusopetuksen tasa-arvo? Katsaus oppimistulosten arviointeihin
Tässä katsausartikkelissa analysoidaan tasa-arvon toteutumista suomalaisessa perusopetuksessa 2000-luvulla oppimistulosten näkökulmasta. Koulutuksen tutkimuksessa koulutuksellisen tasa-arvon indikaattoreina on käytetty saavutettuja oppimistuloksia ja oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Yksilöiden väliset oppimistulosten erot ovat hyväksyttäviä ja luonnollisia, mutta ryhmien, kuten sukupuolen, opetuskielen tai vanhempien koulutustason, mukaiset tai koulujen väliset erot eivät sitä ole. Artikkelissa vastataan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut perusopetuksessa 2000-luvulla suhteessa sukupuoleen, vanhempie…
Kielitutkinnot ja muu laajamittainen kielitaidon arviointi Suomessa
This paper describes the development, current state and expected future development of the assessment systems that most of the papers in the present volume cover. Our focus is on the systems serving general education, particularly the Matriculation Examination and national evaluations of educational achievement in languages, as well as the National Certificates of Proficiency aimed at adult language learners. We describe how changes in our understanding of what language proficiency is have affected these assessment systems and discuss the impact that some of them have been expected to have and what is known about that impact. We also discuss how the Common European Framework of Reference ha…
Yhdeksäsluokkalaisten opiskelukäytänteet englannin, ruotsin ja ranskan oppitunneilla ja vapaa-ajalla
The article reports on a quantitative investigation of the differences in Finnish 15–16 year- old students’ self-reported foreign/second language (L2) study practices and use across three languages: English (n=3,476), Swedish (n=1,679), and French (n=1,023). The data set consisted of (a) a questionnaire about students’ background and L2 study practices/use and (b) their L2 speaking and writing proficiency. The differences between the languages were generally small although the students reported to do their homework in Swedish considerably less regularly than in English and French and English was used more outside classroom than Swedish and French. The differences in the background variables…
Ennustavatko perusopetuksen päättövaiheen oppimistulokset menestystä englannin kielen ylioppilaskokeessa?
Artikkelissa paneudutaan lukio-opintojen vaikuttavuuteen tasa-arvoisten oppimistulosten edistäjinä englannin kielen pitkän oppimäärän näkökulmasta. Tutkimusongelmat kohdentuvat perusopetuksen päättövaiheen oppimistulosten ja ylioppilastutkintoarvosanan yhteyksiin opiskelijan taustamuuttujien valossa. Perusopetuksen aineisto kerättiin 2013 ja ylioppilaskoeaineistot samoilta opiskelijoilta vuosina 2015–2016. Eniten ylioppilaskokeessa menestymistä ennusti perusopetuksen päättyessä osoitettu kielitaito, etenkin kuullun ja luetun ymmärtämistaito. Perusopetuksessa havaitut sukupuolten, jatko-opintosuunnitelmien, vanhempien koulutustaustan ja koulun opetuskielen mukaiset erot kielitaidossa näkyivä…
Finländska svensklärares undervisningspraktiker och deras samband med elevers inlärningsresultat
Lärarens val av undervisningspraktiker spelar en avgörande roll för elevers inlärningsresultat. I lärarkognitionen ingår förmågan att på adekvata sätt styra och handleda elevens inlärningsprocess och utvärdera dess utgång med livslångt lärande som huvudsyfte. I artikeln kartläggs och analyseras vilka samband som finns mellan undervisningspraktiker och elevers inlärningsresultat i svenskans långa lärokurs i slutet av den grundläggande utbildningen. Materialsamplet härstammar från den finländska nationella utvärderingen från 2013 och omfattar 1679 elever och 98 lärare, vars respons genomgick en fördjupad analys. Ur analysen framgick en tämligen traditionell bild av lärarnas arbetssätt. Vissa …
Oppimista tukeva arviointi kieltenopetuksessa
Monipuolisen arvioinnin merkitys korostuu opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014, 2019) sekä perusopetus- (1998/628) ja lukiolaissa (2018/714). Toisin sanoen arvioinnin ei tule koostua pelkästään kokeista ja muista summatiivisen arvioinnin muodoista, vaan sen rinnalle tarvitaan oppimista tukevaa, formatiivista arviointia. Oppimista voidaan tukea esimerkiksi palautteen, itsearvioinnin ja vertaispalautteen avulla. Nämä tyypilliset formatiivisen arvioinnin välineet ja niiden implementointi opetukseen mainitaankin opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014, 2019). Formatiivisen arvioinnin avulla voidaan lisäksi tukea oppilaiden oppimaan oppimista ja reflektointia, mikä on …