The 21st Century Reforms (Re)Shaping the Education Policy of Inclusive and Special Education in Finland

In recent decades, an essential global aim of the reforms of special education has been the promotion of inclusive education. This article discusses the implementation of reforms with a focus on tiered support systems in the context of Finnish comprehensive school education. Based on earlier literature, legislation, and administrative documents, we provide a background for Finnish education policy and special education reforms. The focus of this article is on the description of parallel reforms targeting the re-structuring of the systems around support for students and funding of education in the 2010s. We discuss the processes leading to these reforms and the reforms themselves. In additio…

Miten lähtömaa on yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamiseen? : oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa

Lukutaidon, sukupuolen ja vanhempien koulutuksen yhteys nuorten koulutusodotuksiin

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tilastojen valossa : Tuen tarjonta luokka-asteittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan vuosina 2011–2018

Non peer reviewed

How do educational reforms change the share of students in special education? Trends in special education in Finland

Recent European and global trends in education have been to promote inclusive education and expand education, resulting in the increased provision of special education. In promoting inclusive education, recent special education reforms have also aimed to curtail the rise in identification rates for students in special education, for example, by focusing more on early support and discontinuing fiscal incentives to identify students with special educational needs. Using official special education statistics, we studied how Finland’s special education system reforms changed the share of students in special education. In addition, we examined variations in special education provisions among mu…

The Work of Special Education Teachers in the Tiered Support System : The Finnish Case

This study investigated primary school special education teachers’ (SETs’) (N = 283) conceptions on their work descriptions and uses of pedagogical documents after a reform in the national support framework. The respondents of this survey reported working mostly in Tiers 1 and 2 when all their tasks (instruction, consultation, and managerial tasks) were considered. The responsibilities of the SETs were, however, more clearly defined in Tier 3. The SETs allocate their work autonomously, but their work description is related to their workload. Clarifications in work descriptions and further elaboration of school’s tiered support functions, emphasizing collaborative practices, are suggested. p…

Toteutuuko perusopetuksen tasa-arvo? Katsaus oppimistulosten arviointeihin

Tässä katsausartikkelissa analysoidaan tasa-arvon toteutumista suomalaisessa perusopetuksessa 2000-luvulla oppimistulosten näkökulmasta. Koulutuksen tutkimuksessa koulutuksellisen tasa-arvon indikaattoreina on käytetty saavutettuja oppimistuloksia ja oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. Yksilöiden väliset oppimistulosten erot ovat hyväksyttäviä ja luonnollisia, mutta ryhmien, kuten sukupuolen, opetuskielen tai vanhempien koulutustason, mukaiset tai koulujen väliset erot eivät sitä ole. Artikkelissa vastataan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Miten koulutuksellinen tasa-arvo on toteutunut perusopetuksessa 2000-luvulla suhteessa sukupuoleen, vanhempie…

Yhteisopetuksen käsikirja

Sosioekonominen tausta, motivaatio ja minäpystyvyys luonnontieteiden osaamisen selittäjinä tytöillä ja pojilla

Takaako samanlainen tausta samanlaisen osaamisen? Maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiserot PISA 2012 -tutkimuksessa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin PISA 2012 -aineistolla maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden osaamiseroja. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuria erot ovat koko osaamisjakaumassa. Lisäksi tutkittiin sitä, kuinka paljon osaamiseroja selittävät erilaiset oppilaaseen ja kouluun liittyvät taustatekijät, ja sitä, hyötyvätkö maahanmuuttajaoppilaat taustatekijöistään samalla tavalla kuin kantaväestön oppilaat. Aineiston analysoinnissa käytettiin Juhn-Murphy-Pierce -menetelmää. Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen on kantaväestön oppilaiden osaamista heikompaa koko osaamisjakaumassa. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden ero kantaväestöön pienen…

Tulevaisuuden avaintaidot puntarissa: Kahdeksannen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen: kansainvälinen TIMSS 2019 -tutkimus Suomessa

TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) on kansainvälinen koulutuksen arvioinnin tutkimusohjelma, jossa joka neljäs vuosi arvioidaan neljäsja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kansainvälinen arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) on johtanut vertailevan arvioinnin tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. TIMSStutkimusohjelma alkoi vuonna 1995, ja Suomi osallistui tähän tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuoden 2011 tutkimuskerralla Suomesta arviointiin osallistuivat sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaiset oppilaat, mutta viimekertaisessa TIMSS 2015 -arvioinnissa m…

Perustaidoista vauhtia koulutielle: Neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen: kansainvälinen TIMSS 2019 -tutkimus Suomessa

TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) on kansainvälinen koulutuksen arvioinnin tutkimusohjelma, jossa joka neljäs vuosi arvioidaan neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kansainvälinen arviointijärjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) on johtanut vertailevan arvioinnin tutkimuksia jo 1960-luvulta lähtien. TIMSS-tutkimusohjelma alkoi vuonna 1995, ja Suomi osallistui tähän tutkimukseen ensimmäisen kerran vuonna 1999. Vuoden 2011 tutkimuskerralla Suomesta arviointiin osallistuivat sekä neljäs- että kahdeksasluokkalaiset oppilaat, mutta edellisen kierroksen TIMSS 2015 -arvioin…

Special education students in transition to further education: A four-year register-based follow-up study in Finland

Abstract This study examines the transition of special education students into upper secondary education in Finland. The national register-based school-level dataset comprises three compulsory school-leaving cohorts of 2004, 2006 and 2009 including all students and schools providing lower secondary education. Special education students (Tier 3) are divided into four different groups based on their curriculum adjustments. The school-level effect of special education provision is evaluated with statistical models exploiting the panel nature of the data. The results show that there are significant differences in participation in upper secondary education between the groups with different level…

Learning about students in co-teaching teams

Teachers are facing increasingly diverse classrooms globally. To support all students efficiently, teachers need to know their students. Drawing from the literature of teacher learning and inclusive education, we explored how teachers learn to know their students in a co-teaching context. Analysis of interviews and diaries of five co-teaching teams showed that teachers learned about their students in a co-taught classroom by observing students and by obtaining knowledge from and co-constructing knowledge with their co-teaching partner. Moreover, teachers’ learning led to shared responsibility for the student and a better understanding of student diversity. Thus, sharing knowledge of student…

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot matematiikassa

The correspondence between PISA performance and school achievement in Finland.

In the Programme for International Student Assessment (PISA), the key knowledge and skills needed in modern society are assessed. So far, however, little is known on the relationship between PISA performance and school achievement. Using Finnish PISA 2015 and 2018 data combined with the national register of education records, we studied whether there is correspondence between PISA performance and school achievement. The results showed that the correspondence between PISA performance and school achievement is moderate. The PISA proficiency scores correlated not only with the corresponding grades but also with the grades of other theoretical subjects, indicating that the PISA test assesses a …

Finnish reform of the funding and provision of special education : the views of principals and municipal education administrators

This study examines the current state of special education provision and resources in Finland after the extensive reform of the government transfer system and Basic Education Act implemented in 2010–2011. Data were collected from a survey of compulsory school principals and from interviews with the highest-ranking officials in municipal education administration. The results show that participants viewed the Basic Education Act as having a more significant impact on the provision of special education than the reform of the government transfer system. Partly due to the reforms, local authorities have targeted the resources of special education differently and used resources more effectively. …

Committing, engaging and negotiating : Teachers’ stories about creating shared spaces for co-teaching

The study examined teachers’ stories on developing co-teaching partnerships. The narratives of three two-teacher teams were used to illustrate joint professional landscapes. The teams narrated the development process as one in which commitment, engagement and negotiation were the key elements in shaping their professional landscapes. The findings indicate wide variation in the role of shared understanding and related engagement in co-constructing co-teaching practices. peerReviewed

Erityisopetusta ohjaava lainsäädäntö muuttui, muuttuivatko käytännöt?

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt kouluissa : rehtorien arviot tukijärjestelyjen toimivuudesta

Esiteltävässä tutkimuksessa tarkasteltiin tukijärjestelyjen toimivuutta perusopetuksessa rehtorien (N = 335) arvioimana. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella syksyllä 2012. Rehtoreiden arvioita tukijärjestelyjen toimivuudesta selitti eniten se, millaisia tukijärjestelyjen arvioitiin olleen ennen lakiuudistusta. Koulun osallistuminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoimintaan (KELPO-hanke) oli yhteydessä myönteisempiin arvioihin oppimissuunnitelmien käytön, osa-aikaisen erityisopetuksen, kodin kanssa tehtävän yhteistyön, oppilashuoltotyöryhmän ja opetuksen eriyttämisen toimivuudesta. Rehtoreiden arvioiden mukaan tukijärjestelyistä toimivat kouluissa huonoiten yhdessä opettaminen ja op…

Principals’ views on changes in the provision of support for learning and schooling in Finland after educational reform

Recently, the large-scale reforms of special education have been carried out in many countries. This study focuses on the latest Finnish reform of special education in compulsory education. As principals lead educational reforms in schools, their role in the implementation of reform is significant. The study explores principals’ views on the changes in support arrangements after the educational reform. We used latent class analysis to identify the subgroups of principals who share similar views. In addition, we examined the relationship between the subgroups and individual, school, and municipal level factors using multinomial logistic regression analysis. Four subgroups were identified: im…

Tehtävien ominaisuuksien ja lukutaidon yhteys matematiikan tehtävien ratkaisuprosenttien muutoksiin

Erityisopettajien käsitykset inkluusion tärkeydestä

The meaningfulness of two curriculum-based national tests of English as a foreign language

This paper addresses the aspect of the meaningfulness of a national assessment in English as a foreign language, applying the fairness framework proposed by Kunnan (2018). We compared students’ performance on two receptive language skills of listening and reading on two subsequent national evaluations in Finland, taken by students at the end of compulsory basic education and at the end of general upper secondary education, respectively. The research questions focus on (1) the relationship between students’ performance on the two tests and their gender, language of schooling and parents’ educational level, and (2) the relationship between the students’ receptive language proficiency at the e…

Kaikki hyvin? : suomalaisnuorten hyvinvointi Nuorisobarometrin ja PISA-tutkimuksen tulosten valossa

Politiikkaa uudistamassa, käytäntöjä muuttamassa? : erityisopetus Suomessa koulutusuudistusten jälkeen

PISA 18 : ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa

PISA toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n, Organisation for Economic and Cultural Development) toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi. PISA painottaa nuorten valmiuksia hyödyntää osaamistaan jatko-opinnoissa, erilaisissa työtehtävissä ja vaihtelevissa arkielämän tilanteissa. Ensitulosten raportissa tarkastellaan erityisesti lukutaidon osaamista, mutta myös matematiikan ja luonnonti…

The Work of Special Education Teachers in the Tiered Support System: The Finnish Case

Samalla osaamisella sama arvosana? : PISA-arvioinnin lukutaidon sekä suomen kielen ja kirjallisuuden arvosanan vastaavuus

PISA-tulokset heikentyneet huippuvuosista - kuinka paljon ja mistä se voisi johtua?

Suomi on ollut PISA-tutkimuksen kärkimaita alusta lähtien. PISA-tulokset paranivat aina vuoteen 2006 saakka, jolloin Suomi oli 2. sijalla lukutaidossa ja matematiikassa ja 1. sijalla luonnontieteissä. Vaikka Suomi edelleen menestyy hyvin eri maiden vertailussa, on osaaminen heikentynyt vuoden 2006 jälkeen. Etenkin poikien osaaminen luonnontieteissä ja matematiikassa on laskenut huomattavasti. Lukutaidossa osaamistason lasku on ollut pienempää. Osittain tulosten heikentyminen johtuu siitä, että oppilaiden taustat ovat aiempaa monimuotoisempia. nonPeerReviewed