Ohikiitäviä keskusteluja

Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä

Tarkastelemme artikkelissa jännitteitä koulutusyhteisöjen työkulttuureissa. Lähestymme aihetta opettajankoulutuksen kehittämiseen orientoituneesta koulutusmallista valmistuneiden opettajien kokemusten avulla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka kerättiin koulutusmalliin osallistuneilta opettajilta. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissa keskityttiin yhteisön työkulttuuriin etsien myös sen vaikeammin havaittavia elementtejä, Scheinin (2017) sanoin perusolettamuksia.
 Tarkastelemme, miten yhteisöllisen ja kriittistä ammatillisuutta tukevan koulutusmallin anti on koettu ja miten sen vaikutukset ovat näyttäytyneet työelämässä. Tutkimuksemm…

Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa : tilannekuva ja suositukset 2023

Tässä raportissa on selvitetty demokratia- ja ihmisoikeuskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kyseiset tavoitteet sisältävät tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia elementtejä sekä toiminnan prosessien mahdollistumista ja toteutumista. Tietoa kerättiin laadullisin ja vuorovaikutuksellisin menetelmin, myös lapsilta, oppilailta ja opiskelijoilta. Näkökulmina raportissa ovat demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen yhdenvertainen toteutuminen, yhdenvertaisuuden edistäminen sekä lasten ja nuorten osallistumisoikeuden toteutuminen. Selvityksen perusteella annetaan seuraavat suositukset demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen kansalliseksi kehittämiseksi: 1: Kannustetaan korkeakoulu…

Metamorfoosi : välähdyksiä koulutuksen muutoksesta

Teknisesti helppo, mutta sosiaalisesti erittäin monimutkainen. Näin kiteytti Michael Fullan (1995) koulutuksen muutosta koskevan ydinsanomansa teoksessaan The New Meaning of Educational Change. Tarkastelemme tässä artikkelissa tällaista periaatteellisesti helppoa, mutta monin tavoin kompleksista muutosprosessia. Kontekstinamme on Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopistossa 2000- luvun alusta ilmiölähtöiseen opetussuunnitelmaan siirtymiseen saakka eli vuoteen 2014. Asiat, joita tuolloin tapahtui, kuvaavat kuitenkin laajemmin tapaa, jolla koulutusorganisaatiot kehittyvät sekä junnaavat paikallaan. Olemme molemmat olleet opettajankoulutuksen kehittämistyössä intensiivisesti mukana 2000-luv…

Fighting against the flow in theorising education

Demokratia elämäntavaksi opettajankoulutuksen ja koulujen yhteistyöllä

Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos otti vuonna 2014 käyttöönsä ilmiölähtöisen opetussuunnitelman. Käyttöönottamisen yksi keskeisistä tavoitteista oli entisestään vahventaa opettajankoulutuksen ja koulujen välistä yhteistyötä. Yhteistyöllä on ollut vuosien aikana monia muotoja, mutta sen keskeinen idea on mahdollistaa opettajankoulutuksen opiskelijoille osallistuminen koulun kehittämiseen yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä on kohdistettu koulun laaja-alaisen osaamisen ja keskeisten yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten demokratiakasvatuksen, kehittämiseen. nonPeerReviewed

Finland: Policy and Vision

Finland’s educational history can be divided into three periods. The first started in the Middle Ages when formal schooling began to develop in association with the church. The second started in the 17th century when Christian popular education was extended to include, in principle, the entire population. The third change was in the 19th century when the educational system significantly expanded to encompass not only basic education but also higher education and adult education. The past decade has been very successful for Finland, at least according to international assessments measuring school learning outcomes (such as PISA and TIMMS). At the end of November 2012 Finland’s education syst…

Tavoitteena elämäntapa : demokratiakasvatuksen suuntia tulevaisuuteen

Demokratia on elämäntapa, johon kasvetaan elämällä demokraattisesti. Suomi on usealla mittarilla mitattuna maailman demokraattisimpia maita, mutta kasvatuksen saralla mittarit näyttävät punaista, eivätkä nuorten kokemukset heidän omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan ole sen parempia. Uusimpien tutkimustulostemme mukaan koulujen demokratiakasvatuksessa työtä riittää edelleen tehtäväksi hartiavoimin. nonPeerReviewed

Sariola, Johan Adolf Fredrik (1886-1967)

Tutkimalla kiinnostavaa historian opetusta

Historian opetuksen tavoitteet ovat viimeisten 25 vuoden aikana laajentuneet opetussuunnitelmasta toiseen. Niin perusopetuksessa kuin lukiokoulutuksessa perinteisten sisältötietojen rinnalla ovat asemaansa vahvistaneet historian taitojen opiskelu sekä yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja demokraattiseen kansalaisuuteen liittyvät tavoitteet. nonPeerReviewed

Becoming interested during teacher education

In this article we examine first-year student teachers’ possibilities to become interested in professional issues in teacher education. We study the phenomenon of becoming interested among first-year student teachers via three different kinds of data. We analysed our data through John Dewey’s definition of interest, where a person has an interest if s/he is actively keen on some object that has personal meaning for her/him. According to our data, student teachers adopt an object of interest that teacher educators provide. Learners found it difficult to find the objects of interests by themselves, and it was exceptional for them to find personal meaning and an active state of interest. This …

K(o)ulutusvientiä

Aineenopettajaksi opiskelevien koulukokemuksia sukupuolistuneesta väkivallasta

Artikkelissa tarkastelemme sukupuolistunutta väkivaltaa aineenopettajaopiskelijoiden koulukokemusten näkökulmasta. Merkittävä määrä nuorista altistuu väkivallan ja häirinnän eri muodoille. Kouluterveyskyselyjen mukaan erityisesti tyttöihin ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat viime vuosien aikana lisääntyneet huolestuttavasti. Koulun ja opettajien rooli ilmiöön puuttumisessa on tärkeä, samoin opettajankoulutuksen, jonka aikana opiskelijoiden olisi tärkeä tulla tietoiseksi väkivallan ilmenemismuodoista ja niihin puuttumisen mahdollisuuksista. Tutkimuksen aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla, joihin osallistui yhteensä 18 aineenopettajaopiskeli…

Germany: A System Undergoing Change

The German school system has been undergoing significant reforms as it works to challenge long-held beliefs about the country’s traditional tiered system of schooling. Once believed to be a symbol of national strength, the sifting and sorting of children into one of three tiers of school at the age of 10 is now believed by many to be a limiting factor in potential for student growth and development (OECD 2011). In response to what has often been described as the “PISA shock,” Germany has, since the initial Programme for International Student Assessment (PISA) study (2000), seen a steady increase in PISA scores in literacy, mathematics and the sciences.

Historical knowledge and historical literacy practices described by general upper secondary school students

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia historiallisen tiedon luonteen kuvauksia lukiolaiset tuottivat tutkivan historian oppimisen kurssilla sekä millaiseen tekstitoimintaan nämä kuvaukset kytkeytyivät. Aineistona tutkimuksessamme on 19 lukiolaisen tekstit, jotka on kirjoitettu viikon mittaisen tutkivan oppimisen projektin lopussa. Tutkivan oppimisen viikon pääajatuksena oli vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä historiallisen tiedon rakentumisen tavoista sekä historiallisen tiedon luonteesta. Tekstit on analysoitu teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden teksteissä ilmeni runsaasti tekstitoiminnan kuvausta. Erilaisten lähdeaineistojen kanssa toimiminen ja päätelmien tekeminen ni…

Finnish teachers as civic educators : From vision to action

In this article, we examine Finnish class teachers as citizenship educators. Over the last ten years, the autonomous position of the Finnish teacher has become a symbol of the world-famous education system, and this study aims to illustrate how this freedom comes true in the framework of teacher as a citizenship educator. A prior study shows that teachers mostly share the same universal values, emphasizing altruism rather than individualism. Socially, teachers are more focused on maintaining the status quo and continuity of society than changing it radically. This article aims to answer the question how teachers define their role between society and individual learners and how they prioriti…

Keiden koulu? : aineenopettajaksi opiskelevien käsityksiä koulukulttuurin yhteisöllisyydestä

Matti Rautiainen tutki väitöskirjassaan millaisia käsityksiä aineenopettajaopiskelijoilla on koulun yhteisöllisyydestä ja siitä, mitä se vaatii kouluyhteisön jäseniltä. Opiskelijoiden käsityksissä koulun hyvälle yhteisöllisyydelle oli tunnusomaista muun muassa tasa-arvoisuus, avoimuus, yhteistoiminnallisuus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä avoin ja vahva keskustelukulttuuri. Yhteisöllisyyttä tulehduttavia tekijöitä puolestaan olivat ennen muuta yhteisön jakaantuminen pienempiin ”kuppikuntiin”, kiusaaminen sekä individualismia ja yksin tekemistä korostava kulttuuri. Tehokkaimmaksi koulukulttuurin yhteisöllisyyden lisääjäksi nimettiin kaikenlainen koulun toimintaan vaikuttaminen ja osallist…

Edu Lounge - tule ja ällisty

Towards a better democracy : Council of Europe's competences for democratic culture in education and teaching

Democratic citizenship and teacher education in Finland

Finland is considered to be among the most democratic countries in the world according to various international surveys. However, the level of student participation in Finnish schools is below average compared to other European Union countries even though national curricula for comprehensive education have been emphasising values of democracy since the1970s. In this chapter, we analyse how Finnish teacher education contributes to the development of education for democracy. We do this by analysing how education for democracy has been developed in teacher education in Finland, and what kind of ideals form the foundation for education for democracy in Finnish teacher education. The findings ar…

Historian opetusta Berliinin taivaan alla : matka demokratiakansalaisuuden sydämeen

Oppiainerajat ylittävä aineenopettajakoulutus

Ecologies of Practice

Through current research evidence, anecdotal experiences portrayed in the research to praxis sections and country-specific images of practice, we hope the chapters of this book have highlighted the tremendous potential and power of the adolescent developmental period. Education systems, schools and teachers all play important roles in how the schooling experience of adolescents unfolds. Since such a significant portion of their sense of self develops through their interactions and explorations with people and ideas at school, we can no longer leave to chance what happens during the middle years of learning. Bringing the science and research of adolescence and adolescent schooling to life th…

History teaching in Finnish general upper secondary schools: Objectives and practices

In Finland, the trend towards a new kind of history teaching emphasizing the understanding of historical knowledge and historical thinking skills began in the mid-1990s, when history teaching objectives were defined much more broadly in the curriculum than previously. In this article, we examine how, in over twenty years since the changes in curriculum objectives were made, general upper secondary school teachers have come to value the curriculum objectives of history teaching and how these have impacted on their teaching. The data for this article were collected by a semi-structured survey in 2016. Using counts, percentages, means, standard deviations and medians, a descriptive exploration…

Multicultural and Multifaceted Canada

Describing the system of education in Canada is akin to trying to describe the nation itself—complex. It is perhaps difficult to pinpoint defining features, the country being viewed by many on the world stage as strong and stable; yet on home soil, many Canadians struggle to articulate where the essence of their country lies. [I am one of those Canadians. That being said, I feel very fortunate to live, work and raise my children in Canada. I look out my window and see the Rocky Mountains; I breathe clean air and have clean water to drink any time I turn my faucets on; my children walk to school in what I feel is as safe a neighbourhood as you will find in a large Canadian city; and, I am fo…

Ei mitään uutta auringon alla : historian opetuksen muutos ja jatkuvuus

Artikkelissa tarkastelemme 1800-luvun lopusta 2000-luvulle saakka esitettyä historian opetukseen kohdistunutta muutospuhetta. Aineistonamme on vuodesta 1875 lähtien Suomessa julkaistut historian pedagogiikkaan kohdistuvat teokset sekä ammattilehdissä ja vuosikirjoissa julkaistuja artikkeleita. Analyysimme osoittaa, että historian opetukseen kohdistunut muutospuhe on teemallisesti fokusoitunut historian sisältöjen opettamiseen, oppilaan aktivoimiseen sekä historiallisen ajattelun kehittymiseen. Nämä kaikki osa-alueet ovat olleet esillä 1800-luvun lopulta nykypäivään saakka. Eri aikoina esitetyt vaatimukset ovat olleet samansuuntaisia, jopa täysin samoja, ja puhe viestiikin ennemmin siitä, et…

Jotain sinne päin : lukion historian opetuksen arviointikulttuuri

Historianopetuksen tavoitteet nykyisessä lukiossa ovat laajat ja keskittyvät sisältöjen, historian taitojen sekä demokratiakansalaisuuden oppimiseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia arviointimenetelmiä lukion historianopettajat käyttävät ja kuinka ne suhteutuvat opettajien näkemyksiin historian opetuksen tavoitteista. Tutkimus perustuu vuonna 2016 kerättyyn kyselyaineistoon, joka kerättiin lukion historianopettajilta (N = 151). Kysyimme heidän näkemyksiään lukion historianopetuksen tavoitteista, heidän käyttämistään opetusmenetelmistä sekä arviointitavoista. Tulosten mukaan opettajat painottavat sisältötietojen hallintaa riippumatta siitä, mitä tavoitetta he pitävät opetuksessa …

Collective Agency-Promoting Leadership in Finnish Teacher Education

Globally, there is a political and social consensus that teacher education is a key priority for the twenty-first century. However, studies have so far paid little attention to a crucial issue, namely, leadership in teacher education. This chapter contributes to discussion on transforming teacher education practices by focusing on leadership practices in a particular Finnish teacher education department. Adopting a subject-centred sociocultural approach, we elaborate the main challenges, insights, and lessons learned, as perceived by the four leaders of the department, in efforts to move towards more innovative and collaborative practices. We argue that teacher education leaders currently r…

From individuality towards co-operative culture : New direction for professional development in Finnish teacher education

Democracy, classroom practices and pre-service teachers’ conceptions of excellence

What is important in history teaching? Student class teachers’ conceptions

In Finland, history is taught in comprehensive schools at both primary and secondary levels. In primary schools, teachers are qualified class teachers who study one or two history courses during their teacher education. The amount of history taught in teacher education is limited, but student class teachers have studied history while at comprehensive school and general upper secondary school, and they have lived experience of historical cultures as members of different groups and communities. Thus, they have conceptions of what history teaching in school is, and what it should be. In this article, student class teachers’ conceptions of teaching history were examined using data (n=92) consi…

Utopian Education : May the Hope Be With You

Demokratiakasvatuksen tiellä?

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu opettajien vahvaan osaamiseen ja autonomiaan, jonka opettajat omaksuvat opettajankoulutuksen aikana. Kuitenkin useat tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että vaikka demokratia arvolähtökohtana tunnistetaan kaikissa suomalaisissa opettajankoulutusta antavissa yksiköissä, antaa koulutus vain vähän valmiuksia toteuttaa demokratiakasvatusta. Artikkelissa analysoimme opetuskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut tarjota luokanopettajaopiskelijoille vahvat tiedot ja taidot toteuttaa demokratia- ja yhteiskuntakasvatusta suuntaamalla koulutuksen tavoitteita kohti demokratiaa elämäntapana. Kuvaamme ja analysoimme ryhmän arkea ja toimintaa, jonka av…

Osallisuus ja demokratia koulussa

Osallisuus- ja demokratiakasvatuksen perimmäinen tavoite on sitouttaa lapset ja nuoret demokraattiseen yhteiskuntaan. Tiet siihen voivat olla moninaiset, mutta ilman lasten mukaan ottamista aktiivisiksi ja valtaa omaaviksi toimijoiksi se ei ole mahdollista. Kysymys siitä, kuinka paljon koulun tulisi mallintaa omassa toiminnassaan yhteiskuntaa, on koulutuksen ja kasvatuksen peruskysymyksiä. Suomessa ja laajalti länsimaissa on omaksuttu John Deweyn (1859–1952) ajatus koulusta pienoisyhteiskuntana. Deweyn mukaan koulun tulisi tarjota lapsille mahdollisuus kansalaiseksi kasvamiseen mahdollisimman autenttisesti. Toisin sanoen koulussa tulisi pyrkiä harjoittamaan demokraattista elämäntapaa, jotta…

‘Human rights and democracy are not self-evident’ : Finnish student teachers’ perceptions on democracy and human rights education

This article discusses democracy and human rights education (DHRE) in Finnish teacher education, drawing on existing literature, curricula and a survey of student teachers’ perceptions. Earlier studies suggested that DHRE in Finnish teacher education is unsystematic, implicit, and dependent on the teacher’s individual interests. These studies highlight a sense of national exceptionalism, where DHRE is assumed to be self-evident. In 2019, we conducted a survey of student teachers (n=300) in one university. Data content analysis reveals that student teachers now see DHRE as relevant and timely, and by no means self-evident. Student teachers believe that DHRE needs to be explicit and part of t…

Keski-Suomen yritysten historiatietoisuus

Tämä raportti on osa Jyväskylän yliopiston monitieteistä Menestystä menneisyydestä -tutkimushanketta, jossa selvitetään yritysten historiatietoisuutta. Raportin teko ei olisi ollut mahdollista ilman Keski-Suomen liiton ja Business Finlandin rahoitusta – kiitos molemmille tärkeästä tuesta tutkimushankkeelle. Kiitos myös Keski-Suomen Yrittäjille ja Keski-Suomen kauppakamarille, joiden verkostojen kautta kysely levisi keskisuomalaisyrityksille. Raportti on pohjana tutkimushankkeen seuraaville vaiheille, joissa sekä syvennytään tarkemmin yksittäisten yritysten historiatietoisuuteen että laajennetaan analyysiä valtakunnalliselle tasolle.

Finland: Towards the Future School

Finland is known globally for two things: first, Santa Claus who is living in Korvatunturi in Lapland, near the Russian border; and second, education. A huge success in the international Programme for International Student Assessment (PISA) results in the early 2000s raised Finnish education to the core of educational discussion all around the world. Finland’s top rankings in not only one category but in all three main test categories—literacy, mathematics and science—has led to many questions as to the origins of this success. The answers lay in two main categories: the developmental history of Finnish compulsory school and teacher education. In Finland, PISA results were of more importanc…

Why Comparative Research on the Middle Years?

Anyone who has recently stepped into a middle years’ classroom knows all too well the truth of this portrait—the lived experience of learners in our schools today. Early adolescents are truly a unique group of learners, like none other a teacher might experience—a group that will at one moment test a teacher’s mettle and the very next bring so much elation and reward that a teacher might even question how they could ever think of working with another age group. This is the appeal and the true curiosity behind the early adolescent learner and is the heart of what we will present to you in this book.

Keski-Suomen yritysten historiatietoisuus: Kyselyn tulokset

Tämä raportti on osa Jyväskylän yliopiston monitieteistä Menestystä menneisyydestä -tutkimushanketta, jossa selvitetään yritysten historiatietoisuutta. Raportin teko ei olisi ollut mahdollista ilman Keski-Suomen liiton ja Business Finlandin rahoitusta – kiitos molemmille tärkeästä tuesta tutkimushankkeelle. Kiitos myös Keski-Suomen Yrittäjille ja Keski-Suomen kauppakamarille, joiden verkostojen kautta kysely levisi keskisuomalaisyrityksille. Raportti on pohjana tutkimushankkeen seuraaville vaiheille, joissa sekä syvennytään tarkemmin yksittäisten yritysten historiatietoisuuteen että laajennetaan analyysiä valtakunnalliselle tasolle.

Kohti parempaa demokratiaa : Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit kasvatuksessa ja opetuksessa

Alakulttuurin tuho ja uuden synty eli kuinka historia synnytettiin uudelleen

Useimmilla oppiaineilla on pitkät historialliset juuret, jotka ilmenevät sen alakulttuurissa ja saavat oppiaineen edustajat pitämään monia asioita kulttuurissa itsestäänselvyyksinä. Siksi niiden uudistaminen on vaikeaa. Tässä artikkelissa tarkastellaan historian oppiainetta suhteessa sen alakulttuuriin ja uudistamiseen, jonka kärkinä ovat tutkiva oppiminen ja ilmiölähtöisyys. Tarkastelussa on historian aineenopettajakoulutus, jonka uudistamisella on pyritty rakentamaan uutta kulttuuria, jonka kulmakivinä ovat tutkivan oppimisen ja ilmiölähtöisyyden lisäksi historian luonteen opiskelu. Tutkimusaineisto on kerätty historian aineenopettajakoulutuksessa olleilta opiskelijoilta (n = 25) heidän o…

”Makeasti oravainen makaa sammalvuoteellansa” : Oppiminen Aleksis Kiven teoksessa ”Seitsemän veljestä”

Monen kerroksen nuoria

Toisen asteen koulutuksen oppilaista puhuttaessa media puhuu useimmiten lukiolaisista, kun taas ammattiin opiskeleviin ja TUVA-koulutuksen opiskelijoihin valokeila kohdistuu harvoin. Tämä kertoo yhteiskunnan pitkään jatkuneesta vallankäytöstä, jossa lukiolaisia nostetaan esille ja ammattikoululaiset jätetään ulkopuolelle. nonPeerReviewed

”Tämä ulkopoliittinen linja saattoi olla ratkaiseva niitti” : Historiallinen perusteleminen lukiolaisten teksteissä

Artikkelissa tarkastellaan lukiolaisten historiallista päättelyä tutkivan historian oppimisen viikolla tuotettujen tekstien kautta. Viikon aikana opiskelijat selvittivät ratkaisematonta historiallista tapahtumaa juhannukselta 1957. Tuolloin tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin laukauksia, joiden tehtävä oli joko pelotella tai murhata presidentti Urho Kekkonen. Kurssille osallistui 24 opiskelijaa, jotka toimivat seitsemässä ryhmässä analysoiden primääri- ja sekundäärilähteitä ja muodostaen näkemystään Kultarannan tapahtumiin. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti käyttäen Carla van Boxtelin ja Jannet van Drien historiallisen päättelyn kehikkoa. Tulostemme mukaan lukiolaiset …

Laitonta menoa

Teacher education and the development of democratic citizenship in Europe : Introduction

The English novelist and writer George Orwell, who was concerned about the quality of the English language in relation to politics, maintained in his essay Politics and the English Language (1946) that the word ‘democracy’ had a variety of interpretations and that it was impossible to extract its essence from them to create a single meaning. His perception still has relevance today. It raises the fundamental question investigated by this book: if democracy, and hence democratic citizenship, cannot be defined, how can it be taught? There is no doubt that throughout Europe, countries consider themselves to be democratic, but what does this mean, ideologically and practically? And how do these…

Kypärä päähän ja kouluun

Grönroos, Johan Abraham Walfrid (1861-1916)

Laukaus Kultarannassa : kuka yritti murhata presidentti Urho Kekkosen juhannuksena 1957?

Mysteerihuoneita ja murhatutkimuksia : historian opetus murroksessa

Se repesi sittenkin

Suuronen, Onni (1923-2014)

What’s the name of the game? : Historiallinen empatia ja pelillisyys historian opetuksessa

Historian opetuksen yhteydessä on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana puhuttu erityisesti opetuksen suuntaamisesta sisältöjen opettamisesta historian taitojen ja demokraattisena kansalaisena toimimisen suuntaan. Tavoitteet edellyttävät myös käytäntöjen muuttumista. Tässä artikkelissa tarkastellaan lukion historian opetusta opetuskokeilun kautta. Kokeilussa hyödynnettiin pelillisyyttä sekä historiallista empatiaa. Kahdeksan tuntia kestäneen pelin aikana opiskelijoiden tehtävänä oli konstruoida tietoa vuonna 1957 tapahtuneesta ampumavälikohtauksesta presidentin kesäasunnolla Kultarannassa. Aineisto kerättiin opetuskokeilun yhteydessä (N = 30 lukiolaista) kyselylomakkeen ja haastattelun avu…

Tutkimus luo suuntaviivat digiloikalle