Mitä väliä sukupuolella? : ideoita ja ajatuksia tasa-arvosta keskustelemiseen yläkoulussa

Työkulttuurien jännitteitä koulutusyhteisöissä

Tarkastelemme artikkelissa jännitteitä koulutusyhteisöjen työkulttuureissa. Lähestymme aihetta opettajankoulutuksen kehittämiseen orientoituneesta koulutusmallista valmistuneiden opettajien kokemusten avulla. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on 13 puolistrukturoitua yksilöhaastattelua, jotka kerättiin koulutusmalliin osallistuneilta opettajilta. Teoriasidonnaisessa sisällönanalyysissa keskityttiin yhteisön työkulttuuriin etsien myös sen vaikeammin havaittavia elementtejä, Scheinin (2017) sanoin perusolettamuksia.
 Tarkastelemme, miten yhteisöllisen ja kriittistä ammatillisuutta tukevan koulutusmallin anti on koettu ja miten sen vaikutukset ovat näyttäytyneet työelämässä. Tutkimuksemm…

Vilken betydelse har könet? : idéer och tankar för jämställdhetsdiskussioner i högstadiet

Becoming interested during teacher education

In this article we examine first-year student teachers’ possibilities to become interested in professional issues in teacher education. We study the phenomenon of becoming interested among first-year student teachers via three different kinds of data. We analysed our data through John Dewey’s definition of interest, where a person has an interest if s/he is actively keen on some object that has personal meaning for her/him. According to our data, student teachers adopt an object of interest that teacher educators provide. Learners found it difficult to find the objects of interests by themselves, and it was exceptional for them to find personal meaning and an active state of interest. This …

Sisäistyneet ristiriidat, tunnetyö ja tietotyöläissubjektiviteetin rakentuminen

Yliopistotyö on esimerkki uuden työn muodoista, joissa työ kiinnittyy aiempaa vahvemmin yksilöön. Samalla vastuu työelämän vaatimuksiin yltämisestä siirtyy työntekijälle itselleen. Työyhteisön ristiriitatilanteissa organisaation ongelmat sisäistyvät työntekijän yksityisiksi ja tunne-elämän ongelmiksi.

What does gender matter? : ideas and thoughts about equality for discussion in secondary school

Oppimisen esteet ja mahdollisuudet ryhmässä : syyllisyyden kehittyminen syntipukki-ilmiöksi opiskeluryhmässä ohjaajan tulkitsemana

Kirjoittamisen opettamisen disiplinaarisista kamppailuista

Kirjoittamisen rooli koulutuksen kaikilla tasoilla perusopetuksesta korkeakouluun on monimutkainen, hieman provosoivasti sen voi sanoa jopa perversoituneen. Kirjoittaminen on yhä vahvemmin mittaamisen, arvioinnin ja hallinnan väline. Kirjoittamisen roolilla opettajankoulutuksessa on suoria vaikutuksia siihen, miten tulevat opettajat toimivat koulussa. Keskityn artikkelissa kirjoittamisen opettamisen ja opiskelun disiplinaaririsiin kamppailuihin. Disipliini – kuri, järjestys, oppiaine – kuuluu kasvatuksen ydinkäsitteisiin niin käytännössä kuin teoriassakin. Tapausesimerkkinä käytän Jyväskylän yliopistossa vuosituhannen alusta toteutettua koulutus- ja tutkimusmallia, integraatiokoulutusta, jo…

Yhteisöjen työkulttuurien piiloon jäävän dynamiikan tutkiminen

Yhteisöissä kaikkea tekemistä ja olemistamme ohjaavat paitsi julkilausutut tavoitteet, myös vaikeammin havaittava, piiloon jäävä dynamiikka. Ongelmalliset tilanteet yhteisöissä liittyvät usein tähän piiloon jäävään dynamiikkaan, joka on läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa. Tämä dynamiikka muokkaa ihmisten työn arkea, kokemuksia omista toimintamahdollisuuksista sekä yhteisöön kuulumisen mahdollisuuksista. Arkikielellä ilmaistuna tällaiset asiat menevät “ihon alle”, ja siksi saattavat aiheuttaa voimakkaitakin reaktioita. Yksilöiden työkyky ja hyvinvointi löytyvät usean organisaation henkilöstöstrategian keskiöstä. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin (Lyly-Yrjänäinen 2022) mukaan työel…

Kasvatusta ilman kehyksiä

acceptedVersion Non peer reviewed

Ryhmän pimeä puoli : miten elää ryhmän arvaamattomuuden kanssa?

Näkymätön puoli ryhmien elämässä jää usein vähemmälle huomiolle kuin näkyvä ja ulkoisesti mitattavissa oleva todellisuus. On kuitenkin mahdollista tarkastella myös ihmisten yhdessäolon ”pimeää” puolta, maailmaa jota emme useinkaan osaa sanoittaa, mutta jonka saatamme siitä huolimatta tuntea nahoissamme. Yritys ymmärtää heikosti tiedostettua toimintaa on sukellus maailmaan, jonka olemassaolon voi tuntea, mutta joka on siitä huolimatta vieras. Se vaatii ymmärryksen herkistymistä asioille, jotka tapahtuvat ilman että niitä tietoisesti suunnitellaan. nonPeerReviewed

Opiskelijapalautteen käyttökelpoisuus yliopisto-opetuksen kehittämisessä

Kirjoittajat ilmaisevat intressikseen sellaisen pedagogiikan kehittämisen, joka haastaa opiskelijan ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja joka perustuu opiskelijan elämismaailman ja teoriatiedon tutkimusperustaiseen vuorovaikutukseen. ”Jos opiskelu ymmärretään päämääräsuuntautuneeksi toiminnaksi, on mielekästä nähdä arviointi tämän toiminnan välineenä. Arviointia tarvitaan, jotta voidaan pysähtyä miettimään sitä, tehdäänkö oikeita asioita ja tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kyse on siis diagnostisesta arvioinnista. Opettajia tarvitaan haastamaan opiskelijoiden käsitykset. Tämä pätee myös toisin päin. Opiskelijoita tarvitaan haastamaan opettajien käsitykset”, he kirjoittavat.

The role of the teacher in educating for democracy

Kohti valveutumista ja ajattelun rajoja kriittisen pedagogiikan keinoilla

Katsauksessa pohdimme kriittisen pedagogiikan mahdollisuuksia lisätä opettajaopiskelijoiden kykyä jäsentää yhteiskunnallisten ilmiöiden suhdetta kasvatukseen. Esimerkkinä käytämme Lapset elämänsä valtiaiksi -hanketta, jota Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa on toteutettu Venäjällä ja Virossa. Siinä sosiokulttuurisen innostamisen avulla, opiskelijoiden oman osallistumisen kautta, pyritään luomaan solidaarisuuteen ja tasa-arvoon kurkottavia yksilöitä. Toiminnan keskeisiä arvoja ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, dialogi ja luovuus. Prosessin päämääränä on todellisuuden kriittinen tarkastelu ja siitä kumpuava toiminta. Kriittisen pedagogiikan sovelluksia toteutetaan yliopis…

Rakenteen ja kokemuksen komplementaarisuus laadullisen aineiston tulkinnassa ja analyysissa

Artikkelissa käsitellään yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodologiassa esiintyvää, yhteiskunnallishistoriallisten rakenteiden ja yksilön kokemusten välistä rakennetta. Se kiinnittyy hallinnan ja ideologioiden kriittisen tutkimuksen metodologiaan. Ongelmakentän tarkentamiseksi analysoidaan kahden tutkimusperinteen tarjoamia välineitä rakenteen ja kokemuksen yhdistämiseen tutkimusmetodiikassa. Perinteet ovat hallinnan analytiikka ja psykoanalyyttinen, yksilöllisiä kokemuksia painottava tutkimustraditio. Erityisesti tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa analyysia, jossa otetaan huomioon sekä yhteiskunnan rakenteet että yksilön kokemus. Empiirisenä esimerkkinä käytetään vuonna 2015 valmistunutta t…

Academic capitalism challenging democratic governancePsychosocial interpretation of the logics in university work after university reform

Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa keskustelua on käyty viime vuosina kasvavassa määrin, on etenkin työntekijöiden kokemusten peilaaminen laajempiin organisatorisiin k…

Keskijohdon kaksoissidokset tietotyön organisoinnissa

Artikkelimme käsittelee keskijohdon asemaa tietotyön, tässä tapauksessa yliopistotyön, organisoinnissa. Tutkimuksen empiria perustuu haastatteluaineistoon, joka on osa laajempaa etnografista aineistoa. Kuvaamme haastatteluaineiston kautta erästä työyhteisöä tapausesimerkkinä käyttäen millaisia positioita, puhetapoja ja artikulaatiota keskijohdon kaksoisasema organisaatiossa heille tuottaa sekä oman että alaisten työn johtamisessa. Kysymme erityisesti: 1) Miten keskijohdon edustajat hahmottavat epävarmuuden osana organisaation toimintaa, omaa työtään ja alaisten työn organisointia? 2) Miten epävarmuuteen keskijohdon positiosta suhtaudutaan ja millaisia mahdollisia ristiriitatilanteita tämä t…

Experiences of arbitrary management among Finnish academics in an era of academic capitalism

For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of control and undergone dramatic changes that have worsened academic working conditions–such as corporatisation and budget cuts. This article explores Finnish academics’ experiences of university reforms with a special focus on the consequences it has had in terms of organisational socio-dynamics. We adapt Glynos and Howarth’s logics of critical explanation and apply this theoretical framework to analyse the interviews of academics who, against their own will, did not have their contracts renewed. This approach describes, explains, and criticises the logics–which are social, political and fantasmati…