Designing knowledge construction in pre-service teachers’ collaborative planning talk

In this paper, we report on a qualitative study of student teachers’ collaboration in planning and implementing a course that integrated physics and the Finnish language. Audio-recorded planning sessions and interviews were examined using qualitative content analysis, first, to discover what kind of space for knowledge construction student teachers designed for learners and, second, to identify the characteristics of their collaboration in developing a new cross-disciplinary pedagogical practice. The analysis revealed challenges in integrating meaning-making resources for knowledge construction; especially the role of language remained mostly invisible. This indicates a need to develop teac…

"Hei sta Thaimassa" : thainkielisen suomenoppijan paikallissijailmaukset konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta

Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa

Artikkelissa tarkastelemme, millaista funktioltaan konkreettisten ja abstraktien paikallissijojen kaytto on oppijansuomessa. Tutkimuksen lahtokohtana on Eurooppalainen viitekehys: kielten oppiminen, opettaminen, arviointi (2003, tasta lahtien EVK) ja sen kielitaitotasot A1–C2. Tavoitteena on selvittaa, miten eri kielitaitotasoilla olevat oppijat kayttavat suomen paikallissijoja ja millainen on laheisen sukukielen viron mahdollinen vaikutus paikallissijojen kayton kehittymiseen kielitaitotasoittain. Tutkimusaineisto koostuu Oulun Kansainvalisen oppijansuomen korpuksen (ICLFI) vironkielisten oppijoiden osakorpuksen ja YKI-tutkintojen korpuksen kirjallisista teksteista. Aineistoa analysoidaan …

Lisää taitoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen: Tavoitteena tasa-arvoisempi ja kielitietoisempi varhaiskasvatus

Kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen monikielistyvässä Suomessa edellyttää entistä kielitietoisempaa varhaiskasvatusta (Puukko ym., 2019). Monikulttuurisuuden kohtaaminen on arvioitu yhdeksi keskeisimmäksi varhaiskasvatuksen tulevaisuuden osaamistaidoksi (Karila ym., 2013), ja monikielisyyden lisääntyminen haastaa ja kannustaa kehittämään entistä sensitiivisempiä, vuorovaikutuksellisia pedagogisia käytänteitä (Karila, 2016). Teimme keväällä 2017 verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli kerätä tietoa ja näkökulmia monikielisyyden kohtaamisesta sekä kielitietoisista työskentelytavoista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Kysely oli suunnattu monikielisessä lapsiryhmässä ty…

Preparing pre-service teachers for inclusive pedagogy in multilingual and multicultural settings

Kieliä rinnakkain : koulun monikielisyys näkyviin kieliä vertailemalla

Millainen on minun arkeni kielimaisema? Miten kieleni tukevat toisiaan? Entä miten niiden käyttöä tuetaan? Onko oppilaan/hoitolapsen/työkaverin maisema samanlainen vai erilainen kuin omani? Tässä artikkelissa käsittelemme koulun kielikirjoa kielten näkyväksi tekemisen ja vertailun näkökulmasta. Keskitymme siihen, miten kielten havainnointi, maistelu ja analysointi herättelevät huomaamaan ympärillä puhuttuja kieliä, lisäävät kielitietoisuutta ja rohkaisevat käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. nonPeerReviewed

Translating idioms : a case study on Donna Tartt's The Secret History and its Finnish translation

Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa?

Monikielisyyden tukeminen on vahvasti esillä uusimmissa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmissa. Tarkastelemme tässä artikkelissa varhaiskasvatuksen toimijoiden kokemuksia monikielisyydestä ja kielitietoisista toimintatavoista. Tutkimus perustuu monikielisessä lapsiryhmässä työskentelevälle henkilöstölle suunnattuun kyselyaineistoon (n = 86). Aineisto analysoitiin temaattista analyysia ja sisällön erittelyä hyödyntävän sisällönanalyysin keinoin. Artikkelin päähuomio kohdistuu siihen, miten varhaiskasvattajat ovat suhtautuneet toimintaympäristön monikielistymiseen, ja mitä tämä osaltaan kertoo monikielisyysja kielenoppimiskäsitysten murroksesta. Lisäksi kuvaamme henkilöstön kokemuksia siitä,…

“It´s being a perfect summer days!” : opettajaopiskelijat tukemassa ukrainalaisia lapsia ja nuoria

Tässä artikkelissa kerromme opettajaopiskelijoiden Ukrainasta paenneille lapsille ja nuorille toteuttamasta kesätoiminnasta. Opettajankoulutuksen tehtävä on tukea opiskelijoita kasvamaan yhteiskunnallisiksi toimijoiksi, jotka uskaltavat rohkeasti tarttua ajankohtaisiin ratkaisuja vaativiin tilanteisiin ja luottaa pedagogisiin taitoihinsa sekä kehittää niitä myös erilaisissa kriisitilanteissa. Tämä projekti on yksi esimerkki opettajankoulutuksen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja konkreettisesta opiskelijoiden toimijuuden tukemisesta. nonPeerReviewed

Kielitietoiset käytänteet tukemassa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden kiinnittymistä ammatilliseen koulutukseen

Tässä artikkelissa tarkastellaan pedagogisia käytänteitä, jotka tukevat kiinnittymistä sekä kielen ja sisältöjen rinnakkaista oppimista ammatillisessa koulutuksessa. Tiimietnografinen haastattelu- ja havainnointiaineisto kerättiin ammatillisessa oppilaitoksessa kahtena lukuvuonna. Osallistujat ovat myöhään suomalaiselle koulupolulle tulleita maahanmuuttotaustaisia nuoria aikuisia. Näiden seitsemän opiskelijan lisäksi haastateltiin neljäätoista opetus- ja ohjaushenkilökunnan jäsentä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa hyödynnettiin ekologista, osallistumista painottavaa lähestymistapaa kielen ja sisältöjen oppimiseen. Tulokset osoittavat, että kielellinen tuki …

Kielitietoista yhteistyötä : katse oman äidinkielen opetukseen

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme monikielistä pedagogiikkaa ja kielitietoista koulua oman äidinkielen opetuksen ja muiden oppiaineiden välisen yhteistyön näkökulmasta. Tuomme esiin oman äidinkielen opettajien kokemuksia siitä, miten äidinkielten näkyvyyden lisääminen voi tukea monikielisten oppilaiden identiteettityötä ja osallisuutta sekä kielellisten taitojen ja eri aineiden oppisisältöjen tehokasta karttumista. Kokemukset osoittavat, että jaettu asiantuntijuus ei ole itsestäänselvyys. Parhaimmillaan se kuitenkin synnyttää uusia, kaikkien oppilaiden oppimista tukevia käytänteitä ja lisää koko koulun ymmärrystä lähiympäristön kielellisestä moninaisuudesta. Kirjoitus perustuu kuuteen tätä…

Käytössä kehittyvä kieli : paikat ja tilat suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä

LUKILOKI : virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen

“Mukavaa, kun tässä koulutuksessa tutkimus kohtaa arjen”, tiivisti LUKILOKI-koulutuksen osallistuja kokemuksiaan. Valtakunnallisen, 1600 opettajaa tavoittavan LUKILOKI-täydennyskoulutuksen tavoitteena on tarjota opetushenkilöstölle luku- ja kirjoitustaidon ohjaamiseen ja tukemiseen liittyvää tutkimustietoa ja käytännön työkaluja. Koulutuksen keskiössä ovat muun muassa lukumotivaatio, arviointi ja oppimisen tukeminen luki- ja oppimisvaikeuksien sekä S2-opetuksen ja monikielisyyden näkökulmista. Tässä artikkelissa kuvataan hankkeen tavoitteita ja tuotoksia, joita opettajat voivat hyödyntää työnsä tukena. nonPeerReviewed

Diagnostinen arviointi suomen kielen ja kirjallisuuden pedagogiikan opintojakson opiskelua ja opetusta ohjaamassa

The article deals with diagnostic assessment conducted in the Finnish language and literature course for classroom teacher students. The research context was a hybrid learning environment, where the students evaluated both their linguistic and pedagogical competence using a self-assessment tool. The research questions were 1) what kind of linguistic competence the students showed in the beginning of the course, 2) how the results of linguistic competence and self-assessment were related, and 3) how the final grade of Finnish language and literature and the matriculation examination test of Finnish predicted the results of a diagnostic test. The data of the pilot research consisted of the re…

Varhaista monikielisyyttä tukemassa : kielitietoiset toimintatavat varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen monikielisyyttä on Suomessa tutkittu tähän saakka lähinnä erilaisten paikallisten, yhteen tai muutamaan kieleen keskittyvien kielipainotusohjelmien näkökulmasta. Sen sijaan vielä melko tutkimattomia alueita ovat kielenoppiminen sekä monikielisyyden ja monikielisyyttä tukevien toimintatapojen toteutuminen niissä varhaiskasvatusyksiköissä, joissa ryhmien kielellinen moninaisuus ei ole varhaiskasvatuksen järjestäjien tietoinen valinta. Siksi tarvitaan tutkimuspohjaista tietoa erilaisista varhaiskasvatusympäristöistä sekä niiden tavoista yhtäältä huomioida perheiden monikielisyys ja toisaalta tukea kaikkien oman varhaiskasvatusyksikön lasten kasvua kielitietoisiksi. Tarkastel…

Kielet valintojen kohteena varhaiskasvatuksessa

Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä kieliä varhaiskasvatuksessa on nostettu kielitietoisuuden lisäämisen kohteeksi ja millaisia ovat varhaiskasvattajien ja kotien väliset keskustelut, jotka koskevat monikielisten lasten omien äidinkielten käyttöä. Kyselymme perusteella varhaiskasvatuksessa korostetaan suomen kielen asemaa; vahva asema on myös englannilla. Äidinkielten tukeminen sen sijaan saattaa jäädä satunnaiseksi. Perheiden kielivalinnat eivät ole vapaita, vaan ympäristön arvostus – ja esimerkiksi varhaiskasvattajien asenteet ja tietoisuus – vaikuttavat osaltaan siihen, miten kieliä valitaan käyttää ja kehittää. Kielivalintoihin liittyvää keskustelua onkin syytä edelleen syventää niin…

Becoming a multilingual health professional in vocational education - two adult migrants’ translanguaging trajectories

The number of migrant students in vocational education in Finland is rising. Their educational backgrounds and language resources are diverse, and research is needed to gain better understanding on how their existing knowledge can be acknowledged, supported, and deployed when they become multilingual professionals in their own fields. In this ethnographic study, we drew on the theoretical approaches of translanguaging and language architecture (García, O., and T.Kleyn. 2016. “Translanguaging Theory in Education.” In Translanguaging with Multilingual Students: Learning from Classroom Moments, edited by O. García, and T. Kleyn, 9–33. New York, London: Routledge; Li, Wei. 2018. “Translanguagin…

Opettajat aikuisten maahanmuuttajien perustaitoja kehittämässä

Artikkelissa tarkastellaan, miten aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden opettajat ymmärtävät perustaidot ja opiskelutaidot sekä miten he pedagogisoivat perustaitojen opetusta arvioinnin avulla. Perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaidot, numeeriset taidot ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Aineisto kerättiin opettajien täydennyskoulutuksessa ja se koostuu opettajien laatimista arviointi- ja oppimistehtävistä sekä reflektoinneista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan täydennyskoulutukseen osallistuneet opettajat näkivät perustaidot usein toisistaan erillisinä eivätkä välttämättä huomioineet aikuisten maahanmuuttajaop…

Monensuuntaista kotoutumista lukupiirissä : opettajaopiskelijat ja korkeakoulutetut maahanmuuttajaopiskelijat oppimassa vuorovaikutuksessa

Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden tasa-arvoisen osallisuuden tukeminen ammatillisessa koulutuksessa

Työelämässä tarvittavan kielitaidon haltuunotto edellyttää tasa-arvoista osallisuutta ja monipuolisia mahdollisuuksia käyttää kieltä jo ammatillisten opintojen aikana. Tässä artikkelissa tarkastellaan käytänteitä, jotka tukevat opiskelijoiden tasa-arvoista pääsyä vuorovaikutustilanteisiin ja samalla heidän ammatillisen kielitaitonsa ja identiteettinsä kehittymistä. nonPeerReviewed

Funktionaalisuus toisen kielen opetuksen lähtökohtana

Toisen kielen opettamisen tulisi seurailla oppijan oppimisprosessia ja vastata niihin kielellisiin haasteisiin, joita oppija luokan ulkopuolella kohtaa. Tässä artikkelissa pohdimme, millainen oppimisympäristö sitten voimauttaisi oppijaa toimimaan kieliyhteisön jäsenenä, millaiset oppimistehtävät ja -tilanteet mahdollistavat tehokkaan oppimisen ja miten sitouttaa oppija oppimisprosessiin (omistajuus, tekijyys, identiteettityö, vuorovaikutuksellisuus). Pohdimme S2-opetuksen pedagogista kehittämistä erittelemällä toisen kielen opetuksessa ja tutkimuksessa taustalle jääneitä näkökulmia: sosiokulttuurista näkökulmaa oppimisympäristöihin, funktionaalista oppimiskäsitystä sekä oppimistehtäviä osal…

‘I’ll always have black hair’ – challenging raciolinguistic ideologies in Finnish schools

This article discusses raciolinguistic ideologies in the Finnish educational context. Ethnographic interviews and observational data gathered during 2015–2020 from two young males who came to Finland from the Middle-East in autumn 2015 as unaccompanied minors were analysed applying the small stories approach. The research questions were: 1) What kinds of racializing discourses are circulated, negotiated, and resisted in the participants’ self- and other positionings? 2) How is valuation of their language and literacy skills and participation in education reflected in these positionings? Critical linguistic ethnography was used to identify the racializing discourses. The results indicate tha…

Lasten monikielisyyden tukemisesta

Suomen kieltä vastaanottokeskuksessa : yhdessä oppimassa turvapaikanhakijoiden kanssa