Kielitaitotavoitteet saavutettiin, mutta työskentelytavoissa ja asenteissa kehitettävää

Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed

”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää” : saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022

Raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman arvioinnin tuloksia saamen kielten etäopetuspilotin (1.8.2018−31.8.2023) toimivuudesta ja opetuksen vaikuttavuudesta. Etäopetuspilotissa saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame) opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävänä opetuksena. Opetusta johtaa Utsjoen kunta ja koordinoi Saamelaiskäräjät, ja se on tarkoitettu saamelaisalueen ulkopuolella asuville lapsille ja nuorille, joilla saamen kieli on perheen tai suvun kieli. Oppilaita on esikouluikäisistä lukiolaisiin. Oppilaiden määrä on kasvanut 50:stä 150:een etäopetuspilotin aikana. Arvioinnilla …

Riittääkö Ett ögonblick näytöksi merkonomilta edellytetystä kielitaidosta?

Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 19.9.2008 nonPeerReviewed

Yhdeksäsluokkalaisten opiskelukäytänteet englannin, ruotsin ja ranskan oppitunneilla ja vapaa-ajalla

The article reports on a quantitative investigation of the differences in Finnish 15–16 year- old students’ self-reported foreign/second language (L2) study practices and use across three languages: English (n=3,476), Swedish (n=1,679), and French (n=1,023). The data set consisted of (a) a questionnaire about students’ background and L2 study practices/use and (b) their L2 speaking and writing proficiency. The differences between the languages were generally small although the students reported to do their homework in Swedish considerably less regularly than in English and French and English was used more outside classroom than Swedish and French. The differences in the background variables…

Ruotsin kielen suullisen taidon testaaminen näyttökokeissa

Oppimista, osaamista ja opetusta arvioimassa : mikä meitä puhuttaa juuri nyt?

Relationship between students' opinions, background factors and learning outcomes: Finnish 9th graders learning English

Muutosvalmius ja toimivat yhteistyökäytänteet avaimina onnistuneeseen opetussuunnitelmaprosessiin

Opetussuunnitelmien toimeenpano on yksi pedagogiikan kehittymisen kriittisistä pisteistä. Vaikka kirjoitettu opetussuunnitelma olisi kuinka ajantasainen ja jäsentynyt, se jää vain juhlapuheisiin ja pöytäkirjoihin, elleivät opetussuunnitelman tavoitteet, arvopohja ja toimintakulttuurin kuvaukset jalostu koulujen käytänteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 on useita sellaisia kohtia, joiden jalkautumista opetukseen ja oppimiseen on kiinnostavaa katsoa opetuksen ja oppimisen kehittämisen näkökulmasta. Valitsimme tähän artikkeliin tarkasteltavaksi laaja-alaisen osaamisen ja valtakunnallisten vs. paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan. Näitä teemoja on selvitetty Karvin…

Matkalla kohti kansalaisuutta : pohjoismaiset kielitestit järjestäjien näkökulmasta

Miksi työmarkkinoiden ja kielikoulutuksen tarpeet eivät kohtaa?

Luopumalla eri kielten lokeroajattelusta ja omaksumalla uudenlainen näkemys kielten opiskeluun tuotettaisiin suurempaa kielitaitohyötyä niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Language for Jobs työryhmä on etsinyt ratkaisuja kielitaitotarpeiden ja kielikoulutuksen tarjonnan kohtaamisen ongelmiin.

Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019

Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden kehittäminen sisältöaineiden oppitunneilla, on keskittynyt kielitietoisuuden kehittämiseen sisältöaineiden tunneilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–13-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavat opettajat, ja sen tavoitteena on tuottaa sisältöaineiden opettajille työkaluja, joilla he voivat suunnitella entistä kielitietoisempaa opetusta ja siten tukea kielen kanssa kamppailevia oppilaitaan. nonPeerReviewed

Riittääkö Ett ögonblick näytöksi merkonomilta edellytetystä kielitaidosta? : kielitaidon arviointi aikuisten näyttötutkinnoissa

Näyttötehtävien sisältö ja vaatimustaso vaihtelevat eri vuosina ja eri tutkintopaikoissa. Tämä selvisi Marita Härmälän tutkimuksessa, jossa hän selvitti aikuisten näyttötutkinnoissa vaadittua kielitaitoa ja sen arviointia. Härmälä analysoi eri aikuiskoulutuskeskusten käyttämiä liiketalouden perustutkinnon näyttötehtäviä ja suoritusten arviointikriteerejä.Tutkimus osoitti, että lähes puolessa näyttötutkinnoista ei tutkinnon suorittajan kielitaidolle asetettu selkeitä vaatimuksia. Kielitaitovaatimuksissa oli suuria alakohtaisia eroja. Tekniikan ja liikenteen aloilla kielitaitoa edellytettiin jonkin verran harvemmin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveys- sekä matkailualalla. Eri tutkintotasois…

Kieli ja työ