Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

"Vierasta korostusta on niin vähän, että arvaan viro" : yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä suomenruotsalaisten puhumasta suomesta

Artikkelissa tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien (N = 44) käsityksiä suomenruotsalaisten puhujien (N = 9) oletetusta ensikielestä. Tutkimuksemme aineisto perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Rikkinäistä Suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018– 2022) -hankkeeseen, jossa tutkitaan vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arvioinnissa. Analysoimme sisällönanalyysin avulla arvioijien kirjallisia vastauksia liittyen puhujien ensikieleen ja siihen liittyviin perusteluihin. Artikkelissa kuvaamme, miten usein ja miksi suomen kielen arvioijat pitivät suomenruotsalaisia suomen kielen puhujia virolaisina puhujina. Arvioijat tunnisti…

Lukiopedagogiikka

Selvitys aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen taidon arvioinnista : suunnitelma kotoutumiskoulutuksen lähtötason arviointimallin valtakunnallistamisesta : loppuraportti 30.6.2015

Developing placement assessment in integration training for adult migrants in Finland

As part of integration training in Finland, migrants are provided with Finnish or Swedish language courses. The linguistic objective is to provide migrants with the basic language skills required in daily life. To find the most suitable teaching group for learners in integration training, a placement assessment is carried out. This includes assessment of learners’ current proficiency level in the target language and study skills/experience. In this article we describe a project to develop a national test system for placement assessment (see Ohranen et al. 2015). En Finlande, des migrants adultes suivent des cours de finnois ou de suédois dans le cadre d’une formation pour l’intégration. L’o…

Comparing speaking situations in three different language tests

The purpose of this study was to compare learner outcome when five similar speaking situations were offered in the speaking subtest in Finnish, Swedish and English intermediate level tests in the Finnish National Certificates language testing system. The overall aim was to investigate the tasks by comparing learner outcomes across the three tests and to seek explanations for the outcome in the learners’ selfreported demographic, language, educational and professional background.The speaking situations were selected from the NC item bank meaning that they have undergone the Item Response Theory based analyses which indicate that the tasks function well in all tests. More information was need…

Predicting Placement Accuracy and Language Outcomes in Immigrants’ L2 Finnish Education

Pedagogiken i gymnasiet

Allmänna språkexamina – språkfärdighetstest för vuxna i Finland

Allmänna språkexamina (ASE) är nationella språkfärdighetstest för vuxna i Finland. I ASE testas den kommunikativa och funktionella språkfärdigheten i praktiska vardagssituationer. Vem som helst kan delta, oberoende av hur man har lärt sig språket. Deltagarna kan delta i examen av olika orsaker och de använder examensintyget för olika ändamål, men examina i finska och svenska på mellannivå (CEFR B1–B2) är av särskilt stor betydelse, eftersom intyget kan användas för att påvisa tillräckliga språkkunskaper när man ansöker om finskt medborgarskap. I denna artikel identifieras deltagarna i examen i svenska på mellannivå och vilka resultat deltagarna har fått i examen. Vi visar också hur deltagar…

Ensikielen tunnistamisen merkityksestä suullisen kielitaidon arvioinnissa Yleisissä kielitutkinnoissa

In this paper, we present a multidisciplinary study addressing fairness in the speaking test in a high-stakes language proficiency test in Finnish, National Certificates of Language Proficiency. The background of the research lies in studies on language assessment and (reversal) linguistic stereotyping and language attitudes. The focus L1 groups were Thai, Estonian, Finland Swedish, Arabic and Russian. Altogether 49 speech samples of test takers of these L1s were rated on a digital platform by 44 raters of the test system. The current paper reports on the sub-study that investigated whether the raters’ recognition of the test takers’ L1 affected their ratings and whether the effect differed…

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit

9. Fluency in Language Assessment

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon toimivuuden arviointi

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa

Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon a…

Om lexikografi och användning av ordböcker

Koulussa koko päivä

Keljon koulun ovien avautuessa aamukahdeksalta ensimmäiset oppilaat pyrähtävät sisään. Ensimmäinen oppitunti alkaa vasta yhdeksältä, mutta sitä ennen voi leikkiä ulkona, lukea kirjaa, piirtää tai tehdä läksyjä aamukerhossa. Keljon ala-aste on mukana kokeilussa, jossa lasten ei tarvitse viettää yksin myöskään iltapäiviään.