Kieltä, toimintaa, sisältöjä

In this introduction, we highlight common interests within research in three related educational contexts: language immersion, content and language integrated learning (CLIL) and Finnish or Swedish as second language education in Finland. Although each has their specific foci of interest and have developed as independent research fields, they all share an interest in language learning through meaningful language use as well as in simultaneous learning and teaching of language and content. These issues can be approached from multiple viewpoints as demonstrated by the individual contributions in this volume, introduced briefly in this article. The contributions are organised into three themat…

Varhennetun kieltenopetuksen äärellä

“How are you, siihen me sanotaan I’m fine” : tapaustutkimus oppilaiden ja kielenopettajan käsityksistä kielestä ja kielen oppimisesta varhaisen englannin opetuksen kontekstissa

Vuonna 2020 Suomessa käynnistettiin uudenlaisen pohjan luominen kielen oppimisen jatkumolle, kun ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen aloitus varhennettiin ensimmäiselle vuosiluokalle. Tutkimus on osoittanut, että opettajien ja oppilaiden käsityksillä on keskeinen rooli oppimis- ja opetuskäytänteiden muotoutumisessa ja siksi on tärkeää tutkia käsityksiä uudessa tilanteessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yhden englannin aineenopettajan ja hänen oppilaidensa käsityksiä vuosina 2020–2021 tehtyjen teemahaastattelujen kautta. Tulokset osoittivat, että oppilaiden ja opettajan käsityksissä lasten vapaa-ajan ja koulun englanti erosivat toisistaan ja opettajan käsityksissä myös varhai…

Vakiintunutta, mutta näkymätöntä – kaksikielinen toiminta Suomen kunnissa

Jyväskylän yliopisto selvitti yhteistyössä Åbo Akademin kanssa kaksikielisen toiminnan tarjontaa Suomen kunnissa vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Selvitys tehtiin Webropol-kyselynä ja haastattelemalla kuntatoimijoita, ja sen tuloksia on raportoitu kahdessa raportissa, joista toinen käsittelee kotimaisten kielten kielikylpyä ja toinen muuta kaksikielistä varhaiskasvatusta ja opetusta. Artikkelissamme tarkastelemme selvityksen päätuloksia, jotka liittyvät toiminnan laajuuteen, hyötyihin ja haasteisiin sekä sen kehittämiseen. nonPeerReviewed

Språkbad i Finlands kommuner 2017 : utredning om språkbad i de inhemska språken i småbarnspedagogik, förskoleundervisning och grundläggande utbildning

Rajoista raameihin med hjälp av smidigt samarbete

Kari Sajavaaran rahasto myönsi meille tunnustuspalkinnon siitä yhteiskunnallisesti vaikuttavasta työstä, jota olemme tehneet kielikylvyn ja monikielisyyden hyväksi niin tutkimuksessa kuin opetuksessa jo usean vuosikymmenen ajan. Haluammekin koko Vaasan yliopiston kielikylpytutkijayhteisön puolesta kiittää saamastamme tunnustuksesta. Tunnustus innoitti meidät kiitospuheessamme kertaamaan kielikylvyn parissa viettämiämme vuosikymmeniä. Puimme kokemuksemme kaksikieliseksi, paikoin monikieliseksikin tajunnanvirraksi, jonka ytimenä ovat R- ja S-kirjaimilla alkavat avainsanat. nonPeerReviewed

Kielitietoinen kielikasvatus

Early Immersion in Minority Language Contexts: Canada and Finland

This chapter discusses early immersion in a minority language in two bilingual countries, Canada and Finland. In Canada, immersion in the minority language, French, has been implemented since the mid-1960s and Finland introduced immersion in Swedish in the mid-1980s. As the core features of immersion education evolve in tandem with second language education theorizing (particularly as it relates to the interdependence and hybridity between and within languages), so too does the need to revisit the relevance of these core features across different contexts. In this vein, this chapter compares how changing socio-political realities in the two contexts have influenced program development in re…

Diversity in CLIL as experienced by Finnish CLIL teachers and students : matters of equality and equity

This article focuses on how Finnish CLIL teachers and students orient to and experience diversity in CLIL. The data consist of teacher and student interviews that were analysed using qualitative content analysis to identify recurrent themes with regard to diversity. The findings indicate that the theme of equality in the sense of ‘the same for all’ in both teaching, assessing and homework was readily brought up by both groups, reflecting the ethos of equality prevalent in Finnish education. Equity, however, was not similarly highlighted even though it is a guiding principle alongside equality in the Finnish Core Curriculum for Basic Education. Teachers were found reluctant to topicalise div…

Lärarnas syn på undervisningsplanering i ämnet historia i språkbad

Denna artikel grundar sig på en avhandling pro gradu (Turpiainen 2020) som behandlar undervisningsplanering i ämnet historia i svenskt språkbad i Finland. Språkbad i svenska är ett undervisningsprogram där eleverna undervisas en stor del av skolämnena på svenska som är deras andraspråk. I avhandlingen undersöktes vad lärare i språkbad beaktar vid planering av historieundervisningen på svenska i årskurser 4–6. Undersökningen fokuserade främst på språkrelaterade faktorer och visade att lärarna anser det vara viktigt att ta hänsyn till utmanande ämnesspecifikt språk i planeringen av historieundervisningen. Resultaten visade även att det ämnesspecifika språket påverkar planeringen av både inneh…

Opettajaopiskelijoiden kielitoinen toimijuus monikielisten oppijoiden etäohjauksessa

Artikkelissa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kielitietoista toimijuutta ohjaustilanteessa, jossa he tukevat etäyhteyksin eri-ikäisiä monikielisiä oppijoita. Ennestään tuntemattomien monikielisten oppijoiden ohjaaminen etäyhteyksin oli opettajaopiskelijoille uusi ja haastava tilanne pandemiakriisissä vuonna 2020. Tutkimuksen aineistona on yhdentoista opettajaopiskelijan ohjaustehtävästä kirjoittamat raportit, jotka on analysoitu aineistolähtöisen temaattisen analyysin keinoin. Analyysissa tarkasteltiin seikkoja, jotka mahdollistavat ja rajoittavat varhaiskasvatuksen, luokanopettajakoulutuksen ja kielten aineenopettajakoulutuksen opiskelijoiden kielitietoista toimijuutta monikielisten op…

Dynamics in Interaction in Bilingual Team Teaching: Examples from a Finnish Preschool Classroom

The current study aims to explore team teaching as it is manifested in bilingual interactional patterns in a preschool classroom in Finland. The data was collected in a preschool classroom where a bilingual pedagogy in Finnish (majority language) and Swedish (minority language) was implemented with monolingual Finnishspeaking children. Video recordings were made while two teachers with different predefined language roles were team teaching a class of 20 children during two circle times. A two-level analytic model was developed: on the macro level activity types, participant roles (type of leadership) and language allocation (the teachers’ relative use of Finnish and Swedish) were identified…

Lärarnas uppfattningar av att inleda undervisningen i A1-språk i årskurs 1

Since 2020, the teaching of the A1 language starts in grade 1. In order to study the shift to an earlier start to the teaching of the A1 language, a survey of the teaching of A1 languages in grade 1 was carried out with the focus on the most common A1 languages: Finnish in the Swedish-medium schools and English in the Finnish-medium schools. The article examines the teachers’ perceptions of starting the teaching of A1 languages in grade 1. The data consists of 644 answers to an online questionnaire, of which 94 apply to A1 Finnish and 550 to A1 English. The results show that the teachers generally have a positive perception of early language teaching and consider starting the language in gr…

Researching Adolescents’ Linguistic Repertoires in Multilingual Areas : Case Studies from South Tyrol and Finland

In this chapter we present and compare two research experiences in the domain of linguistic repertoires (LRs) applied to the field of education. Our aim is to elucidate how we used different combinations of methods for data generation in the trilingual (German, Italian and Ladin) Italian province of South Tyrol and the bilingual (Finnish and Swedish) coastal regions of Finland in order to map the LRs of young multilingual participants aged 10 to 19. We investigated different aspects of their LRs (representations, use and trajectories) with multiple methods, ranging from more traditional sociolinguistic surveys such as questionnaires and inter views to multimodal and task-based methods such …

Mitä oppilaat pitävät varhaisesta A1-kielen opetuksesta ja millainen käsitys heillä on omasta osaamisestaan?

Vuoden 2020 alusta kieltenopiskelu on aloitettu Suomessa vuosiluokalla 1. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että opetuksen tulee olla ikätasolle sopivaa ja herättää myönteinen asenne kielenoppimiseen sekä vahvistaa oppilaan pystyvyyttä. Artikkelissa tarkastellaan suomen- ja ruotsinkielisten koulujen oppilaiden asennoitumista ja osaamiskäsityksiä. Tutkimuksen kohteen on englannin kielen (suomenkieliset koulut, n=106) ja suomi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineen (ruotsinkieliset koulut, n=86) opiskelu. Tutkimus osoitti, että oppilaat pitivät pääosin niin opiskelemastaan kielestä kuin sen opiskelusta. He kokivat osaavansa tervehtimiseen, numeroihin ja väreihin liittyviä ilmaisuja…

Språkbadets betydelse för tidigare språkbadselevers liv

Denna artikel grundar sig på en avhandling pro gradu i svenska språket (Muurimäki 2020). I avhandlingen undersöktes språkbadets betydelse för livet hos en grupp unga vuxna som gått på samma klass i svenskt språkbad. Språkbadet är ett undervisningsprogram där finskspråkiga elever undervisas en stor del av skolämnena på svenska som är deras andraspråk. Undersökningen visade att de tidigare språkbadseleverna var nöjda med språkbadet och ansåg att det givit dem en positiv attityd till språkbadsspråket svenska, en stolthet över sina språkkunskaper och ett intresse att använda svenska. Dock hade många upplevt en period av osäkerhet med svenska efter den intensiva kontakten med svenskan i språkbad…

Eksperttiopettajan kielikasvatuksen käyttöteoria monikielisten lasten varhaiskasvatuksessa

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme, millainen käyttöteoria kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavalla eksperttiopettajalla on eri kielten käytöstä monikielisten lasten kanssa toimiessa. Käyttöteorialla tarkoitetaan tässä pedagogista näkemystä, joka ohjaa opettajan toimintaa. Käyttöteoriaa eri kielten käytöstä lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen kautta, joissa tarkasteltiin kielikasvatuksen käyttöteorian keskeisiä osa-alueita ja niiden ilmenemistä eri kielissä. Aineistona oli yhden eksperttiopettajan kaksi haastattelua, jotka analysoitiin laadullisella temaattisella analyysillä. Tulokset osoittavat, että opettajan kielikasvatuksen käyttöteoriassa ko…

Kielikoulutus murroksessa : media ja vanhemmat kielenopetuksen varhentamisen äärellä

Monella kielellä Suomen kunnissa 2017 : selvitys muun laajamittaisen ja suppeamman kaksikielisen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tilanteesta

"Yhes lausees saattaa olla ihan helposti kolmee eri kieltä" : kurkistus kielikylpyoppilaiden kielimaailmaan

Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevaa opettajankoulutusta kehittämässä : kokemuksia KiMo-koulutuksesta Jyväskylässä

Lapset, vanhemmat ja kasvattajat monikielisyyden pyörteissä

Creating a bilingual pre-school classroom: the multilayered discourses of a bilingual teacher

Teachers have an agentive role as they interpret, evaluate and develop language policies and practices. In the current study we interviewed a bilingual pre-school teacher in Finland during the first year of implementing a new way of working bilingually with a class of monolingual children. Applying nexus analysis, we explored the teacher discourses on the trajectory of the development of the new approach; the concepts, places and people that were circulating in her reflections; and how these connected with larger societal discourses. The analysis showed that the teacher's new bilingual language practices demanded the renegotiation of previously held personal and professional beliefs. The te…

A language socialisation perspective on Swedish immersion in Finland : Students, teachers, and parents as key actors

Abstract This retrospective review applies a language socialisation perspective in examining the findings of a four-year research project on Swedish immersion in Finland. Findings from nine sub-studies within the project are reported with a point-of-view from three key actors’ (teachers, students, and parents) language socialisation processes. Results show that a special feature of immersion teacher socialisation is its continuous attention toward the additive multilingual nature of immersion education, which requires sustained attention to multilingual language use and development. Students in Swedish immersion are socialised into the use of multiple languages in school and act as socialis…

”Pedagogik på två språk” : En beskrivning av användningen av svenska och finska hos en tvåspråkig pedagog på en finsk daghemsavdelning

Kielikylpy Suomen kunnissa 2017 : selvitys kotimaisten kielten kielikylvyn tilanteesta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa

Two languages in the air : a cross-cultural comparison of preschool teachers’ reflections on their flexible bilingual practices

Bilingual preschool education is under researched compared with bilingual school education. There is also a lack of research on bilingual preschool teachers’ agency and how they negotiate between two languages in the classroom. We examined the language practices of five bilingual preschool teachers working within three different socio-linguistic settings, in Finland (Finnish–Swedish and Russian–Finnish contexts) and Israel (an Arabic–Hebrew context) and interviewed the teachers about their use of languages in the classroom. We found that in each context the teachers reported modifications to an initial bilingual education model over time: from a strict separation of languages, to flexible b…

Two languages in the air: a cross-cultural comparison of preschool teachers’ reflections on their flexible bilingual practices

This book article was originally published as a special issue of International Journal of Bilingual Education and Bilingualism. doi:10.1080/13670050.2016.1184615 Bilingual preschool education is under researched compared with bilingual school education. There is also a lack of research on bilingual preschool teachers’ agency and how they negotiate between two languages in the classroom. We examined the language practices of five bilingual preschool teachers working within three different socio-linguistic settings, in Finland (Finnish-Swedish and Russian-Finnish contexts), and Israel (an Arabic-Hebrew context) and interviewed the teachers about their use of languages in the classroom. We fou…

Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia : valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi

Tässä raportissa tarkastellaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) toteuttaman kansallisen arvioinnin tuloksia perusopetukseen valmistavan opetuksen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen tilasta ja vaikuttavuudesta. Arviointi kohdistuu erityisesti opetuksen tavoitteiden toteutumiseen ja opetuksen järjestämistapoihin. Lisäksi selvitetään opetusta ja oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Arviointi tuottaa tietoa hallituksen Oikeus oppia -kehittämisohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on laatia toimenpiteitä, joilla turvataan maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten oppimisedellytykset ja koulutussiirtymät etenkin koulutuksen nivelvaiheissa. Arviointiin osallistui 73 opetuksen…

Vanhemmat kielivalintojen äärellä

Jyväskylän yliopistossa tehtiin tapaustutkimus syksyllä 2019 alkaneen varhennetun kieltenopetuksen kielivalinnoista. nonPeerReviewed

Varhaisen kielenoppimisen haasteita ja käytänteitä Euroopassa

Euroopan komissio asetti vuoden 2009 lopussa avoimen koordinaatiomenetelmän (OMC, Open Method of Coordination) työryhmän "Early language learning" pohtimaan ennen kouluikää tarjottavan kieltä ja kielellistä tietoisuutta kehittävän toiminnan haasteita ja mahdollisuuksia. EU-maat nimesivät ryhmään kansallisiksi asiantuntijoiksi maksimissaan kaksi edustajaa, joista toinen oli kaikilla mailla virkamiesedustaja ja toinen oli lähes poikkeuksetta akateeminen asiantuntija. Ryhmän jäsenet laativat yhteistyössä käsikirjan (policy handbook), joka sisältää ryhmän keskeiset suositukset ja hyviksi todettuja varhaisen kielenopettamisen esimerkkejä kustakin EU-maasta. Tässä artikkelissa kerrotaan ryhmän to…

Työelämälähtöistä ja alakohtaista kieltenopetusta

Koulua ja elämää varten

Äidinkielenä monikielisyys : [pääkirjoitus]

Vuorovaikutuksellisia oppimisympäristöjä kehittämässä