0000000001328253
AUTHOR
Heidi Vaarala
Aikuisten kirjoittaminen ja kirjoitustaitotarpeet digitalisoituvassa Suomessa
Luku- ja kirjoitustaitoa (literacy) on jo pitkään pidetty keskeisinä taitoina niin yksilön kehittymisen, työllistymisen, osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden kuin jatkuvan oppimisen näkökulmista (Euroopan neuvosto 2018; OECD 2019). Digitaalisen teknologian yleistymisen myötä luku- ja kirjoitustaitoihin liittyvät käytänteet eli käytössä olevat tavat tai menettelyt sekä vaatimukset ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkuvasti. Lukeminen ja kirjoittaminen digitaalisessa ympäristössä haastaa totuttuja lukemisen ja kirjoittamisen käytänteitä ja rohkaisee uusien, tilanteisten ja yksilöllistenkin käytänteiden hyödyntämiseen. (Leu ym. 2013; VVM 2020.) Digitalisaation yhteydessä muuttuneiden ja monimu…
Language Reserve. Now! Follow-up on Pyykkö’s Report Multilingualism into a strength (2017) : Summary in English
Ammatillinen koulutus - kielitietoisuuteen heräämässä
Kielikoulutuksen kentällä kaivataan kokonaiskuvaa
Moninaisia taitoja monella kielellä - pysyykö koulutus perässä?
Kansainvälinen opiskelija – kuka olet, minne menet?
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt nopeasti lyhyessä ajassa. Globaalien työelämän ja liikkuvuuden muutosten sekä opiskelijoiden määrällisen kasvun myötä joukko moninaistuu entisestään. Suomeen tullaan monenlaisin kieli-, kulttuuri- ja koulutustaustoin, eikä opiskelijan polku korkeakouluopintojen jälkeen ole kiveen hakattu: jäädä vai lähteä? Tässä artikkelissa tarkastellaan kansainvälisen opiskelijan käsitettä ja muutaman kansainvälisen opiskelijan ajatuksia opiskelusta ja tulevaisuudesta Suomessa. Artikkeli pohjautuu keväällä 2016 julkaistuun selvitykseen (Saarinen, Vaarala, Haapakangas & Kyckling 2016). nonPeerReviewed
Puhetta yksilön, koulutuksen ja yhteiskunnan monikielisyydestä
Kielivaranto. Nyt! : monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta
Demokratiaa rakennetaan kielillä
Kännykkä kädessä ja digilasit päässä
Näkökulmia opetuksen ja koulutuksen uudistamiseen
Monilukutaitoa eri kielillä
Oivalluksia osaamisesta
Pelisilmää – pelaaminen osana kielenopetusta
Kielenoppiminen on kaikkien oikeus
Dokumenteista käytäntöön : ajankohtaista kieli(koulutus)politiikkaa
Lausuntoja, vähemmistökieliä ja täydennyskoulutusta – Kieliverkosto aktiivisena
Selvitys aikuisten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen taidon arvioinnista : suunnitelma kotoutumiskoulutuksen lähtötason arviointimallin valtakunnallistamisesta : loppuraportti 30.6.2015
”Ottakaa tämä edelleen kielikoulutuksena”: Lukioon valmistavan koulutuksen ja aikuisten perusopetuksen opettajat ja opiskelijat koulutusten tavoitteita erittelemässä
This article examines how teachers and students in 1) preparatory training for upper secondary school and in 2) basic education for adults (comprehensive school) talk about the objectives of these forms of education. More specifically, the analysis focuses on the talk about language and language learning as part of educational objectives. The data come from two ethnographic research projects and consist of video recording of classroom interaction and interviews. The main method of analysis is membership categorization analysis (see Baker 1997, 2002; Nikander 2010, 2012). The focus is thus on the categories that come up in the talk about learning objectives related to language and language l…
Developing placement assessment in integration training for adult migrants in Finland
As part of integration training in Finland, migrants are provided with Finnish or Swedish language courses. The linguistic objective is to provide migrants with the basic language skills required in daily life. To find the most suitable teaching group for learners in integration training, a placement assessment is carried out. This includes assessment of learners’ current proficiency level in the target language and study skills/experience. In this article we describe a project to develop a national test system for placement assessment (see Ohranen et al. 2015). En Finlande, des migrants adultes suivent des cours de finnois ou de suédois dans le cadre d’une formation pour l’intégration. L’o…
From canon to chaos management: blogging as a learning tool in a modern Finnish literature course
This article is based on the teaching experiment implemented in summer 2013 in a modern Finnish literature course organised by the Centre for International Mobility (CIMO) and the University of Jyvaskyla Language Centre. In order to break away from the traditional conception of literature and text, students’ independent blogging was chosen as the final course assignment instead of a traditional final project. Our aim has been to determine what blogging as an activity can add to second-language learning (i.e. learning the language in a country where it is spoken as a native language) in the context of modern Finnish literature. Our special interest is how new learning environments and approa…
Kielivaranto A:sta Ö:hön
”Tätä käytetään ja paljon!” : Suomi-kouluille ensimmäinen yhteinen opetussuunnitelmasuositus
Millainen olisi koulu ilman opetussuunnitelmaa? Miten voidaan opettaa, jos ei ole opetussuunnitelmaa ohjaamassa opettajan työtä? Suomi-koulut ovat kuitenkin toimineet maailmalla pian kuusikymmentä vuotta, ja suomea on opetettu ja opittu Saksassa, Yhdysvalloissa, Thaimaassa, Arabiemiraateissa ja Papua-Uudessa-Guineassa asti. Ulkomaille muuttaneet vanhemmat ovat olleet huolissaan lastensa suomen kielen säilymisestä ja perustaneet koulun. Usein koulut ovat myös vakiinnuttaneet asemansa. Nyt historian rattaat narahtelevat – Suomi-kouluille on laadittu oma opetussuunnitelmasuositus! Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden opetussuunnitelmasuosituksen linjauksia, kerrotaan sen synnyttäneestä tarpe…
Perustaidot haltuun : älypuhelin osana aikuisten lukutaito-oppijoiden monilukutaitoa
Jyväskylän yliopistossa pilotoidaan uudenlaista täydennyskoulutusta aikuisten maahanmuuttajien opettajille ja ohjaajllle. Verkkopainotteisen koulutuksen aikana osallistujat rakentavat yhdessä tietoa luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten ja tietoteknisten taitojen sekä opiskelutaitojen opetuksesta. Kerromme artikkelissamme ensin Perustaidot haltuun -täydennyskoulutuskokonaisuudesta. Sen jälkeen pohdimme sitä, millaista monilukutaitoa luku- ja kirjoitustaitoa opiskeleva aikuinen tarvitsee erityisesti käyttäessään älypuhelinta. Lopuksi pohdimme aikuisen lukutaito-oppijan kielitaitotarpeita. nonPeerReviewed
Maailma muuttuu, muuttuuko opetus? – Näkökulmia opetusteknologian käyttöön kielenoppimisessa ja -opetuksessa
Pääkirjoitus Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden lokakuun teemanumerossa aiheena ovat ne muutokset, joita opetusteknologian käyttö on tuonut niin oppimiseen kuin opetukseenkin. Opetusteknologian käyttö on lisääntynyt viime vuosina kaikilla koulutusasteilla. Nuoret ovat tottuneita käyttämään erilaisia mobiililaitteita; älypuhelimia, tabletteja sekä miniläppäreitä niin oppimistehtävien tekemiseen kuin viihteeseen vapaa-ajalla. Tämä haastaa myös opettajan pohtimaan opetustaan ja omaa rooliaan: miten hyödyntää oppijoiden digitaalisia taitoja ja miten opettajan/ohjaajan rooli muuttuu teknologian kaikkiallistuessa. Myös tekstin käsite on laajentunut lineaarisesta tekstistä multimodaaliseksi si…
Kielikoulutuksen saavutettavuus eurooppalaisessa perusopetuksessa : pääsyn, mahdollistumisen ja arvon näkökulmia
Limittäiskielisyys osana kuvataiteen prosesseja
Tässä artikkelissa käsittelen kahdeksan Berliinissä asuneen suomalaislähtöisen kuvataiteilijan käsityksiä kielten merkityksestä identiteettiinsä ja taiteeseensa. Vastaan kolmeen tutkimuskysymykseen; ensinnäkin siihen, miten eri kielten käyttö on vaikuttanut taiteilijoiden identiteettiin, toisekseen siihen, miten he käyttävät kieliä visuaalisessa taiteessaan ja lopuksi siihen, mikä rooli kielellä, monikielisyydellä/limittäiskieleilyllä on heidän taiteessaan. Kesällä 2019 ja talvella 2021 kerätty aineisto koostuu kuvataiteilijoiden haastatteluista, ottamistani valokuvista taiteilijoiden työhuoneilta ja heidän töistään sekä heidän julkaisemistaan kirjoista ja nettisivuista. Tässä artikkelissa …
Sävyjä sysisuomalaisuuteen
Osallisena Suomessa -hankkeesta, joka on valtakunnallisesti yksi suurimmista maahanmuuttajien kotoutumista ja osallisuutta edistävistä hankkeista, on nyt julkaistu kirja. Se on kiinnostavaa luettavaa niin suomi toisena kielenä -opettajille kuin hallinnon kehitystyötä tekevillekin. Kirja-arviossa kurkistetaan kirjan teemoihin ja pohditaan maahanmuuttajien koulutukseen liittyviä ajankohtaisia asioita. nonPeerReviewed
Kaiken takana on raha?
Pääkirjoitus nonPeerReviewed
“I Have Karelia in My Soul” – Intra-action of Students, Seniors and Artefacts in a Community-Engaged Service-Learning Collaboration
AbstractIn this chapter we examine a foreign language learning environment in a community-engaged setting in a Canadian city through a new materialist lens. As part of a service-learning project, Canadian students of Finnish language and culture visit a Finnish language seniors’ centre regularly to participate in different activities and spend time with the Finnish-speaking seniors. We examine the assemblage of the participants (seniors and students) and one artefact, a map, and offer a close analysis of the intra-action that takes place during one visit at the centre. In our analysis, our service-learning collaboration does not merely give a voice and agency to seniors. Rather, the seniors…
Minne digi-tie vie kielikoulutuksessa?
Tieto- ja viestintäteknologia luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa
Finnish in Toronto: Students and elderly immigrants in a community engaged service learning project
Kuvaamme artikkelissamme yhteisössä toteutettavaa palveluoppimispedagogiikkaa (community engaged service learning pedagogy) Toronton yliopiston suomen kielen ohjelman ja Toronton Suomi-kodin eli suomenkielisen seniorikeskuksen välillä. Osana suomi vieraana kielenä -kurssia opiskelijat vierailevat säännöllisesti Suomi-kodissa, osallistuvat sen toimintaan ja viettävät aikaa suomenkielisten senioreiden parissa. Tutkimme sitä, mitä siirtolaissenioripari (Sirkka ja Pentti) ja kaksi nuorta suomen kielen opiskelijaa (Rosa ja Ilja) ajattelevat ja puhuvat kielestä ja sen oppimisesta erilaisissa kohtaamisissa. Lisäksi pohdimme sitä, millaisia siltoja yhteistyö muodostaa senioreiden ja nuorten väli…
Language Education for Everyone? Busting Access Myths
AbstractFinland has, rather successfully, promoted an image of itself as a model of educational excellence and linguistic equity. This chapter problematises this image by analysing Finnish language education policies at the comprehensive school level. For our analysis we use a three-fold understanding of access as; (a) having the opportunity to participate in language education (getting in); (b) participating in education that is meaningful and effective for the pupil (getting it); and (c) receiving credentials that are societally legitimate and valuable assets (getting out). We elaborate on each aspect of access by debunking three myths for the Finnish context that: (a) Multilingualism is …
Lapset, vanhemmat ja kasvattajat monikielisyyden pyörteissä
Arviointiyhteiskunta, osaaminen ja ”entäpä jos…”
Tylyt talousnäkymät – silti intoa innovointiin!
Jaetaan kielitietoisuutta!
Puhutaanpa kielikoulutuksesta!
Kieliverkosto järjesti helmikuussa 2015 neljällä paikkakunnalla tilaisuuden, jossa keskusteltiin kielikoulutuksen ajankohtaisista asioista. Tilaisuuksien tavoitteena oli näin eduskuntavaalien alla nostaa esiin kieliin liittyviä kysymyksiä laajemman koulutuspoliittisen keskustelun rinnalle. Verkoston teemavuoden mukaisesti keskustelua viriteltiin erityisesti talouden näkökulmasta. Valtakunnallisten kysymysten lisäksi pureuduttiin myös alueellisiin tarpeisiin. Keskustelua syntyi muun muassa koulujen kieltenopetuksesta, toisen asteen ja korkeakoulutuksen kieliopinnoista, työelämän kielitaitotarpeista, kaksikielisyydestä, kielikylpyopetuksesta, maahanmuuttajien kielikoulutuksesta ja ruotsin kie…
Pääkirjoitus: Vuonna 2018 - kielistä keskustellaan!
Kieltenopiskelun monipuolistamisen mantra – onko muutos jo tapahtunut?
Aikuinen(kin) tarvitsee monenlaista kirjoittamista
Lukutaitoa on tutkittu pitkään monista eri näkökulmista, ja säännöllisesti saamme lukea mediassa laajojen lukutaitotutkimusten tuloksista. PIRLS- ja PISA-tutkimukset kertovat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidosta kansainvälisessä vertailussa (Mullis, Martin, Foy & Hooper 2017; OECD 2019a), ja PIAAC-tutkimus antaa tietoa työikäisten aikuisten luku- ja digitaidoista (OECD 2019b). Kirjoittaminen on tutkimuksissa jäänyt lukutaitoa vähäisemmälle huomiolle (Kauppinen, Pentikäinen, Hankala, Kulju, Harjunen & Routarinne 2015), eikä edes lasten ja nuorten kirjoitustaitoa ja kirjoittamista ole tutkittu siinä määrin kuin lukutaitoa. Aikuisten kirjoittaminen on jäänyt tekstitaitotutkimuksen marginaa…
Osallisuutta kielillä - tarkastelussa kielivaranto
Kotouttamistyön asiantuntijoiden osaamista kehittämässä
Kielitietoisena ja -taitoisena ammattiin
Älypuhelimet aikuisten lukutaito-oppijoiden vapaa-ajalla
Aikuiset lukutaito-oppijat käyttävät älypuhelimia näppärästi ja ovat erilaisten sovellusten keskellä kuin kotonaan. Mitä nämä opiskelijat kertovat puhelimen käytöstään vapaa-ajalla? Entä miten tätä tietoa ja taitoa voisi hyödyntää opetuksessa? nonPeerReviewed
Onko kielikoulutus saavutettavaa?
Tutkijat totesivat, että vaikka kielikoulutusta olisi saatavilla, se ei aina ole saavutettavaa. Saavutettavuuteen kuuluu tarjollaolemisen lisäksi opetuksen laatu ja opitun arvostus. nonPeerReviewed
Kielivarannon valot ja varjot
Yhteistyön mahdollisuudet – lukiokoulutukseen valmistava koulutus kielellistyvässä maailmassa
Tassa tutkimuksessa selvitetaan sita, millaisia kasityksia rehtoreilla, opettajilla ja opiskelijoilla on vuorovaikutuksen mahdollistavasta toiminnasta eli yhteistyosta Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja muun lukiotoiminnan valilla. Edellisen lisaksi tarkastellaan sita, ilmeneeko LUVA-koulutuksessa aineiston perusteella kielenoppimista tukevaa eri kielten limittaista kayttoa (engl. translanguaging ). Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu kielenoppimisen kayttopohjaiseen ajatteluun eli siihen, etta oppimisessa tarkeimpana nahdaan kielenkaytto ja vuorovaikutus. Taman artikkelin keskeinen teoreettinen kasite on translanguaging , joka nahdaan vastakohtana yksikielisyyden …
Mitä on kansallinen ja kuka on kansainvälinen? : kieli-ideologiat korkeakoulutuksen kansainvälistymisen kuvaajina
Suomi on yksi suurimmista englanninkielisten tutkinto-ohjelmien järjestäjistä Euroopassa. Tämä yhdistettynä kansainvälisten opiskelijoiden vaihteleviin koulutus- ja kielitaustoihin korostaa tarvetta tarkastella kieltä ja siihen kytkeytyneitä ideologisia olettamuksia. Tässä artikkelissa analysoimme, miten eri kielistä puhuminen konstruoi käsityksiä kielten merkityksistä (kieli-ideologioista) ja miten puhe eri kielten merkityksistä osoittaa (indeksoi) käsityksiä kansainvälisistä opiskelijoista. Kieli-ideologia voidaan määritellä käsityksiksi eri kielten merkityksestä ja arvosta. Indeksikaalisuudella tarkoitamme kielen kykyä viitata johonkin sosiaaliseen kategoriaan ja tuottaa tuohon kategoris…
A Situação Educational dos Imigrantes na Finlândia em 2018
Näkökulmia nuorten monikielisyyteen ja Suomen kielivarantoon
Oudosta omaksi : miten suomenoppijat keskustelevat nykynovellista?
Arviointi muutoksessa?
Digital Texts for Learning Finnish: Shared Resources and Emerging Practices
Recent studies in the field of new literacies have indicated that a remarkable change in the way we access, consume, and produce information has taken place. The boundaries between concepts such as authorship and ownership have become blurred. This paper will deal with using digital texts in teaching reading comprehension on a university-level course with a special focus on Finnish as a second language. Furthermore, the benefits and challenges of teaching L2 reading comprehension in a multimodal learning environment will be discussed. The three main perspectives utilized are meaningfulness, sharing, and adaptivity. The students attending the course described in the paper were advanced unive…
Pohjoismaiset kieliparlamentaarikot koolla
Supisuomea - uutta S2-opetukseen
Kirja-arvio Silfverberg, Leena & White, Leila: Supisuomea nonPeerReviewed
Tviitaten ja höyläten
Eroavatko kielenoppijoiden arjen toiminnot ja luokkahuoneen tapahtumat liiaksi toisistaan? Miten oppijan arkea ja oppimista voisi tuoda lähemmäs toisiaan? Tässä artikkelissa tarkastelen tviittejä, jotka opiskelijat ovat kirjoittaneet osana suomi toisena kielenä -tekstikurssia Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa. Aluksi pohdin sitä, millaisia kieleen liittyviä tviittejä aineistossa on ja miten ne mahdollistavat vuorovaikutuksessa oppimisen. Sen jälkeen tarkastelen sitä, millaisia teknologiaan liittyviä tviittejä aineistosta löytyy ja miten ne tukevat oppimista. Lopuksi vertailen kieleen ja teknologiaan liittyviä tviittejä ja kysyn, voisiko sosiaalisen median käyttö toisen kielen opetuksen…
From canon to chaos management : blogging as a learning tool in a modern Finnish literature course
This article is based on the teaching experiment implemented in summer 2013 in a modern Finnish literature course organised by the Centre for International Mobility (CIMO) and the University of Jyväskylä Language Centre. In order to break away from the traditional conception of literature and text, students’ independent blogging was chosen as the final course assignment instead of a traditional final project. Our aim has been to determine what blogging as an activity can add to second-language learning (i.e. learning the language in a country where it is spoken as a native language) in the context of modern Finnish literature. Our special interest is how new learning environments and approa…
Opettajat aikuisten maahanmuuttajien perustaitoja kehittämässä
Artikkelissa tarkastellaan, miten aikuisten maahanmuuttajaopiskelijoiden opettajat ymmärtävät perustaidot ja opiskelutaidot sekä miten he pedagogisoivat perustaitojen opetusta arvioinnin avulla. Perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaidot, numeeriset taidot ja ongelmanratkaisutaidot teknologisesti kehittyneissä ympäristöissä. Aineisto kerättiin opettajien täydennyskoulutuksessa ja se koostuu opettajien laatimista arviointi- ja oppimistehtävistä sekä reflektoinneista. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan täydennyskoulutukseen osallistuneet opettajat näkivät perustaidot usein toisistaan erillisinä eivätkä välttämättä huomioineet aikuisten maahanmuuttajaop…
Opettaja - ihminenkö vain?
Finnish higher education institutions' reactions to the 2015 asylum seeker situation : Motives, goals and future challenges
In 2015, military conflicts and related humanitarian crises neighbouring areas of Europe made millions of people leave their homes. Europe, including Finland, experienced a rapid increase in the number of asylum seekers. In this article, we examine the reception of asylum seekers by Finnish higher education institutions mainly by analysing media data written about and written by universities and universities of applied sciences in Finland. The higher education institutions, in keeping with their societal role, spontaneously developed various kinds of pop-up courses, co-operation projects and other activities for asylum seekers. These activities range from crisis work to medical clinics and …
Muutoksen mahdollisuus : sosiaalinen media kielenopetuksen osana
This article examines L2 learners’ multimodal literacy practices during two university-level Finnish as a second language courses. My focus is on the students’ use of microblogs as a learning tool. I + rst explore what new practices have emerged from the introduction of the microblogging service Twitter. Second, the focus shifts to the students’ opinions about using microblogs in language learning and I ask what potential the use of social media has for language learning and teaching. The data consist of about 900 tweets (microblog posts including links to online articles, video recordings and photos) posted by the students during two 12-week text comprehension courses as well as of video-r…
Kotimaisten kielten koulutustarjonta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille
Satakielikuukautta sadalla kielellä
Äidinkielenä monikielisyys : [pääkirjoitus]
Opettamisesta oppimiseen – oppimateriaaleista toimintaan
Teknologian kehittyminen ja erilaisten virtuaalisten tilojen muodostuminen on luonut uudenlaisen ympäristön niin sosiaaliselle vuorovaikutukselle kuin tiedon hakemiselle, käsittelemiselle ja tuottamisellekin. Muutos haastaa oppimisympäristöjen perinteisen jaon fyysisiin ja virtuaalisiin, sillä näissä uusissa ympäristöissä sekoittuvat fyysisen ja virtuaalisen mutta myös formaalin ja informaalin rajat. Pohdimme tässä artikkelissa, millainen on sosiaalisia prosesseja tukeva ja uudenlaisia toiminnan tiloja hyödyntävä oppimisympäristö. nonPeerReviewed