Search results for "Litai"

Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä 

2021

Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan…

Tuntuuko, jos tästä painaa? Epäsuoruus, toimintaan kehottaminen ja asiantuntijuus terveydenhuollon ammattilaisten teksteissä

2014

Artikkelissa kasitellaan suomea toisena kielena kayttavien terveydenhuoltoalan ammattilaisten epasuoraa viittaamista henkiloon ja epasuoraa toimintaan kehottamista seka epasuoruuden kytkeytymista asiantuntijuuden muunlaiseen ilmenemiseen teksteissa. Epasuora ilmaustapa on tyypillinen erilaisissa terveydenhuollon tilanteissa, kuten potilaan ja terveydenhuollon ammatilaisen valisessa vuorovaikutuksessa ja kollegojen valisessa viestinnassa. Epasuoraa viittausta kaytetaan esimerkiksi kuvattaessa jonkin ilmion yleisia vaikutuksia keneen tahansa henkiloon tai toisaalta tiettyyn puhuteltavaan, joka jatetaan kuitenkin kielellisesti maarittelematta. Epasuoruus on tyypillista myos kehotettaessa toist…

Ohjeita, tietoa ja turvaa kielen keinoin. Ulkomailta palkatut sairaanhoitajat ammatillista suomen kielen taitoaan osoittamassa

2016

Advice, information and safety by means of language: internationally recruited nurses demonstrating their professional Finnish language skills  he focus of this paper is on the professional language used by four internationally educated nurses working in Finnish in Finland. The data comes from a tailor-made professional language test module including integrated material-based tasks. The module was designed by the project Health care Finnish: developing and assessing Finnish proficiency among health care professionals (2014−2015) to complement the skill profiles based on the test results of the National Certifi- cates of Language Proficiency (NCLP) intermediate level test. None of the partic…

Language, (em)power(ment) and affective capitalism : the case of an entrepreneurship workshop for refugees in Germany

2022

Abstract This paper seeks to advance research on the nexus of language, work-related training and affective capitalism by focusing on an entrepreneurship workshop organized for newly arrived refugees in Germany. Despite the occupational orientation, the primary objective of the workshop was not establishing a business but “empowering” the participants by guiding them to adopt “an entrepreneurial mindset”. To delve deeper into this ‘will to empower’, the study brings together the perspectives of governmentality studies, ethnography, discourse studies and affect studies. To investigate in more detail the evocation of the ‘entrepreneurial mindset’, the study draws on ethnographic data collecte…

Family language policy among Kurdish–Persian speaking families in Kermanshah, Iran

2022

Abstract Minority language studies have received increasing attention over the last decade in Iran. Drawing on Spolsky’s (Spolsky, Bernard. 2004. Language policy. Cambridge: Cambridge University Press) language policy theoretical framework, this inquiry reports on the language ideologies, practices, and management efforts of an under-explored group of Kurdish families residing in the city of Kermanshah. To this end, semi-structured interviews and ethnographic fieldwork guided the collection of data from 40 Kurdish–Persian bilingual parents. The thematic analysis of data revealed glaring inconsistencies among the three elements of family language policy (FLP). That is parents’ strong attachm…

Kirsti Siitonen 1951-2020

2020

Väitöskirja kielitiedon opettamisesta

2017

Arvioitu teos:
 Kaisu Rättyä: Kielitiedon didaktiikkaa. Kielentäminen ja visualisointi sanaluokkien ja lauseenjäsenten opetusmenetelminä. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 1. Helsinki: Helsingin yliopisto 2017. 208 s.
 isbn 978-051-51-2860-7.

Minä sairaanhoitajana: tulevaisuuden minuudet motivaatiota muokkaamassa

2013

Ulkomaalaisen terveydenhoitoalan henkiloston ammatillinen kielitaito on herattanyt julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kielitaitoineen ovat olleet vasta vain tieteellisen keskustelun kohteena. Tassa artikkelissa tarkastelen, mita odotuksia Suomessa englanninkielisessa koulutusohjelmassa sairaanhoitajiksi opiskelevilla maahanmuuttajilla on kielitaidostaan ja tulevaisuudestaan ja kuinka odotukset nakyvat motivoituneisuutena tyoharjoitteluissa. Motivaatiota lahestytaan kompleksisena, identiteettiin nivoutuvana ilmiona, jonka ytimessa on toimijuus. Tutkimus sijoittuu sosiokognitiiviseen viitekehykseen, jossa kieli ja motivaatio nahdaan…

Kielitutkinto porttina Suomeen ja astinkivenä suomen kieleen

2017

Artikkelissa tarkastellaan inkerilaisten paluumuuttajien kasityksia kielitutkinnosta, joka heidan oli suoritettava saadakseen oleskeluluvan Suomeen niin sanotulla inkerilaisstatuksella. Kielitutkinto oli kaytossa vuosina 2003–2016. Tarkastelun kohteena ovat myos taman kielitutkinnon vaikutukset kielenopiskeluun. Aineistona ovat paluumuuttovalmennukseen osallistuneiden, tutkintoon valmistautuneiden henkiloiden (n = 97) vastaukset kyselyyn, jonka he tekivat ennen kielitutkinnon suorittamista. Aineistoa tarkastellaan sisallonanalyysin keinoin. Aineiston perusteella kielenoppijat tiesivat tutkinnon rakenteesta ja sen suorittamisesta tietokoneella. Suorittajat olivat hyvin tietoisia myos siita, …

"Vierasta korostusta on niin vähän, että arvaan viro" : yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä suomenruotsalaisten puhumasta s…

2022

Artikkelissa tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien (N = 44) käsityksiä suomenruotsalaisten puhujien (N = 9) oletetusta ensikielestä. Tutkimuksemme aineisto perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Rikkinäistä Suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018– 2022) -hankkeeseen, jossa tutkitaan vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arvioinnissa. Analysoimme sisällönanalyysin avulla arvioijien kirjallisia vastauksia liittyen puhujien ensikieleen ja siihen liittyviin perusteluihin. Artikkelissa kuvaamme, miten usein ja miksi suomen kielen arvioijat pitivät suomenruotsalaisia suomen kielen puhujia virolaisina puhujina. Arvioijat tunnisti…