Search results for "Suom"
showing 10 items of 2216 documents
Tuen muodot ja oppimisen mahdollisuudet suomen kielen verkkokurssilla
2013
Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomailla suomea opiskeleville suunniteltua A2–B1-tasoista verkkokurssia. Aineistona ovat kurssin osallistujien paivakirjamerkinnat, palautelomakkeet, viestit seka itse kurssi materiaaleineen. Verkkokurssia analysoidaan ekologisessa viitekehyksessa opiskelijoiden kokeman tuen seka affordanssin kasitteiden kautta. Tuloksista kay ilmi, etta kurssilla on runsaasti mahdollisuuksia vastavuoroiseen vertaistukeen. Ohjaajan antamaksi tueksi oppijat mieltavat erityisesti kurssin alussa kielen rakennetta ja sanastoa koskevan palautteen ja niihin liittyvat tehtavat. Affordanssiksi oppijoiden nakokulmasta nousevat sanasto, kielen rakenteeseen liittyvat ilmiot seka kulttuuri…
Minä sairaanhoitajana: tulevaisuuden minuudet motivaatiota muokkaamassa
2013
Ulkomaalaisen terveydenhoitoalan henkiloston ammatillinen kielitaito on herattanyt julkista keskustelua Suomessa, mutta alalle kouluttautuvat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat kielitaitoineen ovat olleet vasta vain tieteellisen keskustelun kohteena. Tassa artikkelissa tarkastelen, mita odotuksia Suomessa englanninkielisessa koulutusohjelmassa sairaanhoitajiksi opiskelevilla maahanmuuttajilla on kielitaidostaan ja tulevaisuudestaan ja kuinka odotukset nakyvat motivoituneisuutena tyoharjoitteluissa. Motivaatiota lahestytaan kompleksisena, identiteettiin nivoutuvana ilmiona, jonka ytimessa on toimijuus. Tutkimus sijoittuu sosiokognitiiviseen viitekehykseen, jossa kieli ja motivaatio nahdaan…
The Marginalisation of Finely Tuned Semiotic Practices and Misunderstandings in Relation to (Signed) Languages and Deafness
2014
AbstractWhen people draw on the available modal resources (e.g. gestures) in specific contexts over time, those resources come to display regularities. The more a community uses and regulates those resources, the more fully and finely articulated their regularities and patterns become. Modes, organised by regular means of representation, are constantly transformed by users, depending on what the community needs. This paper discusses the way semiotic resources and practices, i.e. social actions with a history, used by sign language signers in visually oriented communities, as well as the research in such domains, have been marginalised. The paper reflects some of the main reasons for such ma…
Ensimmäisten suomenkielisten murretutkimusten metakieli
2017
Suomalaisen murteentutkimuksen alku sijoittuu 1800-luvulla ajankohtaan, jolloin tieteellistä suomen kieltä ei vielä ollut olemassa. Kielestäkin oli kirjoitettu suomeksi vähän, ja kieliopit olivat suurimmaksi osaksi muunkielisiä. Suomenkielisistä kieliopeista saatu terminologia ei riittänyt murteiden äänneopin käsittelyyn, eli suomeksi kirjoittavilta tutkijoilta puuttuivat sopivat metakielen mallit. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten eri murteiden tyypillisiä piirteitä nimettiin ja kuvailtiin murteentutkimuksen ensimmäisinä vuosikymmeninä. Aineistona ovat 1860‒1890-luvuilla julkaistut tutkimukset, jotka edustavat vertailevaa, deskriptiivistä tutkimussuuntaa. Euroopassa 1870-luvulla tapa…
Kielitutkinto porttina Suomeen ja astinkivenä suomen kieleen
2017
Artikkelissa tarkastellaan inkerilaisten paluumuuttajien kasityksia kielitutkinnosta, joka heidan oli suoritettava saadakseen oleskeluluvan Suomeen niin sanotulla inkerilaisstatuksella. Kielitutkinto oli kaytossa vuosina 2003–2016. Tarkastelun kohteena ovat myos taman kielitutkinnon vaikutukset kielenopiskeluun. Aineistona ovat paluumuuttovalmennukseen osallistuneiden, tutkintoon valmistautuneiden henkiloiden (n = 97) vastaukset kyselyyn, jonka he tekivat ennen kielitutkinnon suorittamista. Aineistoa tarkastellaan sisallonanalyysin keinoin. Aineiston perusteella kielenoppijat tiesivat tutkinnon rakenteesta ja sen suorittamisesta tietokoneella. Suorittajat olivat hyvin tietoisia myos siita, …
Syntisen pääkaupungin viaton äänne : kielipolitiikkaa, kaupunkikielihistoriaa, sukupuolittunutta kielenkäyttöä ja vähän queeriäkin
2021
Arvioitu teos: Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen & Johanna Vaattovaara: Stadin syntinen s. Helsinki: Art House 2020. 353 s. isbn 978-951-884-755-0.
"Vierasta korostusta on niin vähän, että arvaan viro" : yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä suomenruotsalaisten puhumasta s…
2022
Artikkelissa tarkastelemme Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien (N = 44) käsityksiä suomenruotsalaisten puhujien (N = 9) oletetusta ensikielestä. Tutkimuksemme aineisto perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Rikkinäistä Suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018– 2022) -hankkeeseen, jossa tutkitaan vieraan aksentin vaikutusta suullisen kielitaidon arvioinnissa. Analysoimme sisällönanalyysin avulla arvioijien kirjallisia vastauksia liittyen puhujien ensikieleen ja siihen liittyviin perusteluihin. Artikkelissa kuvaamme, miten usein ja miksi suomen kielen arvioijat pitivät suomenruotsalaisia suomen kielen puhujia virolaisina puhujina. Arvioijat tunnisti…
Suomalaista ruotsia keskiajalta nykypäivään
2020
Arvioidut teokset:
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från medeltid till 1860. Svenskan i Finland – i dag och i går III:1. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 416 s. isbn 978-951-583-456-0.
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från 1860 till nutid. Svenskan i Finland – i dag och i går III:2. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 458 s. isbn 978-951-583-457-7.
Suomenruotsin murteista, vaihtelusta ja muuttuvasta kielimaisemasta
2018
Arvioidut teokset
 Ann-Marie Ivars: Dialekter och småstadsspråk. Svenskan i Finland – i dag och i går I:1. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 798. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 2015. 464 s. isbn 978-951-583-336-5.
 Marika Tandefelt (toim.): Gruppspråk, samspråk, två språk. Svenskan i Finland – i dag och i går I:2. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 799. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 2015. 252 s. isbn 978-951-583-337-2.
Hesitant versus confident family language policy: a case of two single-parent families in Finland
2022
Abstract During the past decade, the field of family language policy has broadened its scope and turned its attention to diverse family configurations in versatile sociolinguistic contexts. The current study contributes to this endeavor by focusing on two single-parent families who live in Finland and who strive to support Russian as a family language. Applying nexus analysis as an epistemological stance and as an analytical lens, the study takes an emic perspective on family language policy. Furthermore, it examines how family language policy is manifested and negotiated during mother–child play and what discourses shape it. The findings reveal two contrasting ways in which family language…