Search results for "kielitieto"

Miten oppikirjat tukevat oppijan kielitietoista toimintaa? : Kielitietoisuus KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen oppikirja-aineistossa

2020

Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA on Helsingin yliopistossa vuosina 2019­­–2020 toimiva hanke, joka jakautuu kahteen osaan: materiaalihankkeeseen ja arviointi- ja tutkimushankkeeseen. Molempien osahankkeiden tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaisia työkaluja, joilla kehittää ja arvioida koulun kulttuuriseen, katsomukselliseen ja kielelliseen moninaisuuteen liittyviä toimintatapoja erityisesti perusopetuksessa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus. Tässä artikkelissa avaamme KUPERAn arviointi- ja tutkimushankkeen lähtökohtia ja kysymyksenasetteluja. Hankkeen tutkimustavoitteet ovat laajat, joten tässä artikkelissa keskitymme niistä yhteen: oppikirjojen kielitietoisuud…

Kielitietoista eurooppalaista opettajankoulutusta kehittämässä : projektet ”Språkmedveten undervisning i alla klassrum”

2020

By assuring equal conditions to all students, they can achieve educational success, regardless of their first language, culture, social background, origin and age. This is the aim of the project Linguistically sensitive teaching in all classrooms (Listiac); we believe in supporting all teachers in becoming more linguistically sensitive to enable opportunities for equally successful schooling for all students in Europe. An important part of the process is to influence European initial teacher education curricula; we believe that reflection about and awareness of linguistically sensitive teaching should be better integrated during all stages of initial teacher education. The reflection should…

Kielitietoisia käytänteitä monikielisessä koulussa: kokemuksia toimintatutkimuksesta

2018

Suomalainen koulu on pitkään toiminut yksikielisyyden normin ohjaamana. Moninaisuuden ottaminen lähtökohdaksi vaatii asennonvaihdosta kohti kielitietoista koulua. Askeleet sitä kohti ovat sekä ideologisia että käytännöllisiä. Itä-Helsingin uudet Suomen kielet -hankkeessa oppilaat itse tuovat kielensä näkyväksi osaksi koulun arkea. nonPeerReviewed

Tapetilla lukutaito ja amisreformi : Kieliverkosto Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumissa 2018

2018

Integraatiota ja inkluusiota : valmistavan opetuksen hyvät käytänteet

2019

Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään kunnissa eri tavoin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla alkuopetusikäisten valmistavaa opetusta on ryhdytty järjestämään inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmässä. Tarvitaan kuitenkin tutkimustietoa siitä, millaiset ratkaisut tukevat parhaiten vastasaapuneen oppilaan suomen kielen oppimista ja kotoutumista. Joustavat opetusjärjestelyt, opettajien täydennyskoulutus ja riittävät resurssit ovat avaimia siihen, että kouluissa pystytään tukemaan oppilaan tasapainoista kehitystä ja takaamaan tarvittavat valmiudet perusopetusta varten. nonPeerReviewed

IKI-hankkeen satoa : ideoita S2-pedagogiikkaan ja kielitietoisuuteen varhaiskasvatuksen arjessa

2020

Tässä artikkelissa esitellään IKI-hankkeeseen osallistuneen varhaiskasvatusryhmän kielitietoista toimintaa ja pohditaan, miten suomi toisena kielenä -pedagogiikka ilmenee päiväkotiryhmän arjessa. Aineistoa tarkastellaan funktionaalisen eli kielen käyttöön perustuvan kielenoppimiskäsityksen kautta. Samalla pohditaan, mitä funktionaalisuus voisi varhaiskasvatuksen kontekstissa tarkoittaa. Kieleen liittyvät näkökohdat ohjaavat ryhmän toimintaa jo siitäkin syystä, että noin puolet ryhmän lapsista puhuu kotonaan muuta kieltä kuin suomea. Koska kieli- ja kulttuurikysymykset koskevat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2018, 49) mukaan jokaista varhaiskasvatuksen piirissä oleva…

Saako monikielisessä koulussa puhua ruotsia? : Får man prata finska i den flerspråkiga skolan?

2018

Suomen ja ruotsin sekoittumisen välttämiseksi on nähty vaivaa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Nyt monikielisyys myllertää koulujen kielikäytänteet uudenlaisiksi. Artikkelissa kysytään, purkaako koulun monikielistyminen raja- aidan myös kahden virallisen kielen väliltä. Toinen vaihtoehto on ajautua kaksinaisjärjestelmään, jossa viralliset enemmistökielet suomi ja ruotsi pidetään erillään toisistaan, samalla kun uudet vähemmistökielet asettuvat koulun käytänteisiin limittäin kulloisenkin opetuskielen kanssa. nonPeerReviewed

”Ottakaa tämä edelleen kielikoulutuksena”: Lukioon valmistavan koulutuksen ja aikuisten perusopetuksen opettajat ja opiskelijat koulutusten tavoittei…

2016

This article examines how teachers and students in 1) preparatory training for upper secondary school and in 2) basic education for adults (comprehensive school) talk about the objectives of these forms of education. More specifically, the analysis focuses on the talk about language and language learning as part of educational objectives. The data come from two ethnographic research projects and consist of video recording of classroom interaction and interviews. The main method of analysis is membership categorization analysis (see Baker 1997, 2002; Nikander 2010, 2012). The focus is thus on the categories that come up in the talk about learning objectives related to language and language l…

Kielitietoisuus uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa

2018

Kielitietoisuus on yksi uusista käsitteistä uudessa varhaiskasvatusta ohjaavassa asiakirjassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, johon pohjautuvat paikalliset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2017. Artikkelissani kuvailen, miten kielitietoisuuden käsite tuodaan esille varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kielitietoisuutta käsitellään asiakirjassa laajana käsitteenä ja siihen viitataan asiakirjan niissä osissa, jotka koskevat varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja toimintakulttuuria. Näin ollen kielitietoisuuden voidaan katsoa olevan osa koko varhaiskasvatustoimintaa. nonPeerReviewed

Kieliä vertailemalla kohti taitavampaa kielitietoista pedagogiikkaa

2022

Miten puheääni ja aksentit syntyvät? Mitä on puhuttu kieli, ja mikä on äänteiden rooli puheen oppimisessa? Miksi jotkin englannin kielen sanat ovat suomea ensikielenään puhuville niin vaikeita lausua? Fonetiikka tarjoaa vastauksia esimerkiksi edellä esitettyihin kysymyksiin erilaisista äännejärjestelmistä ja äänteiden oppimisesta erilaisissa kieliympäristöissä. Foneettista tietämystä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös varhaiskasvatuksessa, jossa lapset ovat kielellisesti yhä moninaisempia ja kielitietoisesti vastuullinen pedagoginen toiminta on yhä tärkeämpää. Artikkelissa esitellään Turun yliopiston KiVe – Kielten vertailu kielitietoisen pedagogiikan tukena varhaiskasvatuksessa -ha…