Search results for "kieltenopettaja"

Reflections on co-teaching multilingual university-level language and communication courses

2021

Tässä narratiivisessa kuvauksessa tarkastelemme kokemuksiamme yliopistotason monikielisten viestintä- ja kieliopintojen opettamisesta useamman opettajan yhteisillä opintojaksoilla Jyväskylän yliopistossa. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, ja useimmat oppivat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä koulussa. Jyväskylän yliopiston viestintä- ja kieliopinnoissa nämä kolme kieltä sisältyvät samaan monikieliseen opintojaksoon. Opintojaksot suunnitellaan yhdessä ilmiöpohjaisiksi monikielisiksi opintojaksoiksi, joita ovat esim. akateemisen lukutaidon, monikielisen vuorovaikutuksen ja tutkimusviestinnän opintojaksot. Käytännössä “...opiskelijat saattavat lukea akateemisia tekstejä engl…

Language Reserve. Now! Follow-up on Pyykkö’s Report Multilingualism into a strength (2017) : Summary in English

2021

Kielivaranto. Nyt! : monikielisyys vahvuudeksi -selvityksen (2017) seuranta

2021

”Englanti jyrää” : kieltenopettajien keinoja ja ehdotuksia kielivalintojen monipuolistamiseksi

2021

Suomen kouluissa opiskellaan yhä vähemmän ja yhä harvempia vieraita kieliä. Valinnaisten kielten opiskelun suosio on laskenut, ja kielitaito on vaarassa jäädä pelkän englannin varaan. Erilaisia toimenpiteitä, kuten kielen opetuksen varhentaminen, on jo tehty. Ne eivät kuitenkaan ole juurikaan lisänneet muiden vieraiden kielten opiskelun suosiota, vaan valtaosa oppilaista ja opiskelijoista opiskelee edelleen vain englantia kotimaisten kielten lisäksi. Kysyimme kieltenopettajilta, millaisia keinoja eri kouluasteilla on jo ollut käytössä valintojen monipuolistamiseksi sekä millaisilla konkreettisilla keinoilla kielivalintoja vielä voitaisiin monipuolistaa. Aineisto on kerätty tammi-helmikuussa…

Kieltenopettaja kielikasvatuksen ammattilaisena – asiantuntijuus muutoksessa

2016

Suomalaisessa kielimaisemassa viime vuosina ja vuosikymmeninä tapahtunut ja alati jatkuva moninaistuminen on tehnyt monikieliset ja -kulttuuriset kohtaamiset osaksi arkea yhä useammalle. Kielitaidon käyttäminen, opiskelu ja oppiminen ovat tulleet kaikkien ulottuville, ei pelkästään formaalissa kouluopiskelussa vaan myös lukemattomissa pienissä ja isoissa informaaleissa koulun ulkopuolisissa tilanteissa. Myös näkemys kielitaidosta ja kieltenopiskelun tavoitteista on muuttunut. Kaikki tämä on muuttanut monin tavoin myös kieltenopettajien työtä ja työympäristöjä, ja sen myötä työssä tarvittavan asiantuntijuuden sisältöjä.

Kuntatason kielikoulutusta kehittämässä

2020

Artikkelini perustuu 3.10.2020 tarkastetun väitöskirjani lectio praecursoriaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan mahdollisuuksia vaikuttaa monin tavoin kielikoulutuspoliittiseen päätöksentekoon eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii ekologinen systeemiteoria. nonPeerReviewed

Opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta

2020

Tarkastelemme tässä kirjoituksessa opettajien sekä opettajaksi suuntautuvien yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielestä ja kielitietoisuudesta, jotka ovat voimassa olevien opetussuunnitelmien (ESIOPS, POPS, LOPS) keskiössä. Aineisto on kerätty nykyisten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden voimaan astumisen jälkeen vuosina 2017–2019, ja se koostuu kahden kielitietoista koulutusta käsittelevän koulutuskokonaisuuden ennakkotehtävistä sekä yliopistoopiskelijoille suunnatusta kyselystä. Tässä yhteydessä keskitymme tehtäviin, joissa osallistujia pyydettiin määrittelemään kieltä ja kielitietoisuutta. Aineisto osoittaa, että niin koulutuksen kentällä vallitsevat kuin yksilöllisetkin käs…

Tulevien ruotsinopettajien näkemyksiä opettajan asiantuntijuudesta

2020

Artikkelissa käsitellään kieltenopettajiksi valmistuvien ruotsin kielen yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mistä ruotsinopettajan asiantuntijuus muodostuu. Aineisto koostuu ruotsinkielisistä kirjoitelmista, joista on sisällönanalyysin keinoin etsitty aineenopettajuuteen liittyviä teemoja. Näitä on sitten verrattu Richardsin (2010) esittämiin aineenopettajan asiantuntijuuden ulottuvuuksiin. Kirjoituksissaan opettajaopiskelijat korostavat erityisesti kulttuurisen osaamisen merkitystä, oppilaiden motivointia ja oppijalähtöisyyttä. He toivovat voivansa vaikuttaa asenteisiin oman innostuksensa kautta, mutta ovat samalla hieman huolissaan omasta auktoriteettiasemastaan. Lisäksi he pohtiva…

Teaching English as an international language : a study of novice teachers' awareness and teaching practices

2010

Looking for Intercultural Competences in language teacher education in Australia and Finland

2020

Teacher education is crucial to supporting equitable educational outcomes and social justice in schools. In a global context of increasingly mobile and diversified school populations, pre-service teachers, and their students, need new capacities and strategies to counter racism and ethnocentric attitudes which appear to emerge in classrooms in many national contexts (Welch, 2016; Dervin, 2016). Intercultural competence has been discussed in many iterations in teacher education internationally for a number of decades. There have been many individual initiatives to devise programs in teacher education to impact pre-service teacher competences (for example, Dervin & Dirba, 2006; Jokikokko, 200…