Search results for "korkeakoulu"

Finland

2022

In this chapter, we present the results of the Finnish pandemic study. Compared to many other countries included in this report, the Finnish higher education system is small: In 2021, there were approximately 310,000 undergraduate, graduate, and postgraduate students studying in Finnish higher education institutions (Vipunen, 2022). Furthermore, the system is quite homogenous in a sense that it is mainly publicly funded. However, the dual system has different kinds of institutions: universities and universities of applied sciences (UAS), which have different missions, as well as their own legislation. In the report, we refer to the first set of institutions as universities and the latter as…

Mikä tekee luokanopettajakoulutuksen opetuksesta laadukasta?

2004

Miten työelämäläheisyys saadaan opetussuunnitelmatasolta osaksi käytännön opetusta? : esimerkkinä kulttuurialan koulutus

2020

Implementing Critical Approaches to Interculturality in Higher Education

2023

Critical approaches to interculturality have gained visibility over the years, both within and outside of academia. And yet, the increasing drive across European higher education institutions to implement internationalization strategies is often articulated around assuming traditional notions of culture, diversity, and intercultural communication. This gap between critical research in interculturality and concrete implementation of intercultural education is what drove us to ask colleagues how they put critical approaches to interculturality into practice. nonPeerReviewed

Työelämäpedagogiikka käsitteenä ja tutkimuskohteena

2020

Quality on the move : discursive construction of higher education policy from the perspective of quality

2007

Taina Saarinen tarkasteli väitöskirjassaan laadun ja eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan erilaisia merkityksiä. Millaista korkeakoulupolitiikkaa laadun nimissä on viime vuosikymmeninä tuotettu ja pidetty yllä, ja keiden toimijoiden tarpeita tämä laadun politiikka tukee?- Laatu on tyhjä taulu, johon voidaan heijastaa erilaisia käsityksiä halutusta korkeakoulupolitiikasta, Saarinen määrittelee.Saarinen osoittaa, että ei ole olemassa vain yhtä laatupolitiikkaa vaan useita. Näennäisesti samaan politiikkaan kohdistuu eri tilanteissa erilaisia odotuksia, ja kukin toimintaympäristö on erilainen. Tämä väistämättä taas vaikuttaa politiikkatoimien vastaanottoon. Koulutuksen globalisaatio ei olekaan …

Yliopistot laadun arvioijina : akateemisia käsityksiä laadusta ja laadunvarmistuksesta

2007

Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksella pyritään osaltaan lisäämään eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Laadunvarmistus ei ilmiönä ole uusi, mutta käsitteenä ja käytännössä se on moniselitteinen ja jopa ristiriitainen. Miten yliopistoissa laadunvarmistus ymmärretään? Tämä raportti pureutuu tähän kysymykseen tarkastelemalla akateemisia käsityksiä laadusta ja laadunvarmistuksesta. Raportissa pohditaan, millainen laadunvarmistusjärjestelmä parhaiten soveltuu yliopistoon. Raportti auttaa korkeakoulujen laatutyötä tekeviä, opetus- ja tutkimushenkilöstöä, opiskelijoita, arvioinnin ammattilaisia ja päätöksentekijöitä paremmin ymmärtämään laadunvarmistusta ja sen edellytyks…

Transnationalisation and Nordic higher education - Tensions and possibilities in educational policy

2014

The recent developments in Nordic higher education policy are closely linked with global tendencies, which are in turn reacted to at national and local levels. The financial crisis, massification of higher education, and the attachment to transnational, mainly European policies have set the background for new tendencies in education governance. New governance patterns are the outcome of transnational pressures, which are domesticated at the national level. Thus, these transnational tendencies are (re‐)constructed for different transnational, national and local purposes. This thematic issue analyses how the Nordic countries have reacted to these tendencies, tensions and possibilities. nonPee…

Opiskelijapalautteen käyttökelpoisuus yliopisto-opetuksen kehittämisessä

2008

Kirjoittajat ilmaisevat intressikseen sellaisen pedagogiikan kehittämisen, joka haastaa opiskelijan ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja joka perustuu opiskelijan elämismaailman ja teoriatiedon tutkimusperustaiseen vuorovaikutukseen. ”Jos opiskelu ymmärretään päämääräsuuntautuneeksi toiminnaksi, on mielekästä nähdä arviointi tämän toiminnan välineenä. Arviointia tarvitaan, jotta voidaan pysähtyä miettimään sitä, tehdäänkö oikeita asioita ja tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kyse on siis diagnostisesta arvioinnista. Opettajia tarvitaan haastamaan opiskelijoiden käsitykset. Tämä pätee myös toisin päin. Opiskelijoita tarvitaan haastamaan opettajien käsitykset”, he kirjoittavat.

The career potential of migrant scholars in Finnish higher education : emerging perspectives and dynamics

2007

David Hoffman tutki väitöstyössään suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä työskentelevien akateemisten siirtolaisten näkökulmia ja kokemuksia. Tutkimus toi esiin tärkeitä haasteita liittyen suomalaisen väestön nopeaan ikääntymiseen ja kansainväliseen muuttoliikkeeseen. Hoffmanin analyysi tunnisti tieteenaloja, joilla akateeminen liikkuvuus on vahvaa sekä aloja, joilla se on lähes olematonta. Lisäksi tutkimus osoittaa, että akateeminen liikkuvuus toimii hyvin joidenkin siirtolaisryhmien kohdalla, kun taas toisia siirtolaisryhmiä ei juuri löydy henkilöstölistoilta. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, että Suomen houkuttelevuutta työpaikkana ja kotimaana korkeasti koulutetuille ja amma…