Miten ääntämistä arvioidaan? : käytännön työkalu opettajille

Artikkelissa käsittelemme toisen ja vieraan kielen ääntämisen eri osa-alueita, ääntämisen arviointia ja ääntämisen harjoittelua. Esittelemme arviointimatriisin työkaluksi ääntämisen arviointiin opetuksen tueksi ja osaksi suullisen kielitaidon arviointia. Tämän lisäksi annamme myös joukon ääntämisen harjoitteluun liittyviä vinkkejä. nonPeerReviewed

L2-ruotsin lausepainon sanallinen kuvaaminen – menetelmällisiä käänteitä ääntämisen arviointiin


 
 
 In this study, we explore how sentence stress is described in pronunciation assessment. The data, also used in two previous studies, consist of listener ratings of Finnish-speaking learners’ pronunciation in read-aloud and free speech. The listeners rated the speakers’ pronunciation on segmental and suprasegmental level on a numeric scale and verbally. Typical descriptions of sentence stress in the data focus on specific error categories and general comments. The sentence stresses that were assessed with the lowest ratings were often described in more detail than those with higher ratings. According to the raters’ comments, the sentence stresses that got the lowest rati…

Kazoo training for L2 pronunciation practice and reduced foreign accentedness?

This paper presents a controlled pretest–training–posttest study on using a small membraphone instrument called kazoo for L2 pronunciation practice and reducing foreign accentedness. Learners were recorded for free speech before and after a six-week pronunciation and oral skills course including L2 prosody training with personal kazoos. A control group did not receive any kazoo training but did similar tasks in regular speech. Samples of all learners’ free speech before and after the course were rated for foreign accentedness by L1 speakers. In addition, learners taking part in the kazoo group were interviewed in focus groups to ascertain their views on kazoo training. The results imply tha…

Työn ja ohjauksen merkitys tulevien kielenopettajien identiteetille : aineistolähtöinen näkökulma narratiivien tulkintaan

Tässä tutkielmassa tarkastelen työn merkitystä tulevien kielenopettajien identiteetille; millaisia merkityksiä opettajaopiskelijat antavat opettajan työlle ja millaisen osan he kokevat työn vievän heidän elämässään. Lisäksi selvitän, mistä ja millaista ohjausta opiskelijat ovat saaneet opettajan ammattiin liittyen ja millaista ohjausta he kokevat vielä tarvitsevansa. Tutkittavina on 27 eri kielten opettajiksi opiskelevaa yliopisto-opiskelijaa. Aineisto on kerätty n. 1-2 sivun mittaisten kirjallisten tuotosten, narratiivien, avulla, jotka tutkittavat kirjoittivat osana opettajan pedagogisia aineopintoja. Tämä aineisto on analysoitu laadullisesti sisällönanalyysin kautta. Tulokset osoittavat,…

Inlärningen av de svenska tonaccenterna hos finska S2-talare – automatiseras uttalet?

Swedish has two tone accents, accents 1 and 2. There are approximately 350 minimal pairs such as ánd-en (duck) and ànde-n (spirit) differentiated only by tone accent. As all stressed words in Swedish have a tone accent, tones are important for achieving nativelike pronunciation. However, this is a challenging task for L2 speakers. In Swedish, the tone accents are potentially difficult both acoustically (cf. phonetic realization) and lexically (cf. morphological distribution). The present study focuses on the learning of Central Swedish tones by advanced L2 speakers with Finnish as their L1 (n = 10). The aim is to reveal if the learning of tones is a realistic goal for advanced adult learner…

Prosody and fluency of Finland Swedish as a second language: Investigating global parameters for automated speaking assessment

This study investigates prosody and fluency of Finland Swedish as a second language (L2). The main objective is to investigate global measures of prosody and fluency as predictors of overall oral proficiency, fluency, and pronunciation ratings. We analyzed parameters related to temporal fluency, timing (based on syllable durations), and f0 change from spontaneous speech produced by 30 native and 235 non-native speakers of Finland Swedish representing proficiency levels from beginner to intermediate. We used pairwise comparisons to investigate the differences between native speech (L1) and L2 samples from different proficiency levels. To study the predictability of ratings with acoustic para…

DigiTala research project : automatic speech recognition in assessing L2 speaking

In this article, we discuss the premise of assessing oral language skills with the help of automatic speech recognition. We present the main goals and working methods in DigiTala project (2019–2023) – a research project between University of Helsinki, Aalto University and University of Jyväskylä that aims at developing a digital tool for assessing and practicing oral language skills. Ultimately, this digital tool would enable implementing tasks measuring oral skills into the language tests of the Matriculation Examination. nonPeerReviewed

Språkliga identiteter hos blivande språklärare

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia kieli-identiteettejä tulevilla kieltenopettajilla on; kuinka suuri rooli vieraalla kielellä on heidän elämässään, miten he suhtautuvat kieleen ja kuinka suurta yhteenkuuluvuutta he tuntevat kohdekieliseen yhteisöön. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kaksi- ja monikielisinä tutkittavat pitävät itseään. Tutkimuksessa vertailtiin ruotsin- ja englanninopiskelijoiden kielellisiä identiteettejä; ovatko ne yhtä vahvoja vai onko kielellisten identiteettien välillä suuriakin eroja. Tutkittavat opettajaopiskelijat vastasivat lomakekysymyksiin ja kirjoittivat n. 2-sivuisen narratiivitekstin ajatuksistaan opiskelemaansa vierasta kieltä tai vie…

Om hur finskspråkiga och svenskspråkiga lyssnare bedömer och värderar avancerade talares uttal av finlandssvenska

Syftet med denna studie är att analysera avancerade finskspråkiga inlärares uttal av finlandssvenska i fritt tal: vilka är de svåraste inlärningsmålen i S2-uttal (andra- och främmande språk) och hurdana skillnader finns det mellan talare på olika färdighetsnivåer? Därtill undersöks om finskspråkiga lyssnare värderar uttalet på samma sätt som svenskspråkiga lyssnare. S2-talarnas prestationer i en monologuppgift värderas av finskspråkiga och svenskspråkiga lyssnare gällande hur bra talarna kan segment och prosodi i finlandssvenska. Forskning i finskspråkiga talares S2-uttal av finlandssvenska ger oss ett speciellt perspektiv på S2- uttalsinlärning. Eftersom språken liknar varandra fonetiskt b…

På väg mot bättre språkundervisning - FOKUS på uttal

Nykytrendi kommunikatiivisuuden painottamiseen kieltenopetuksessa tuntuu tapahtuneen ääntämisen kustannuksella. Koska monet opettajat kokevat ääntämisen opettamisen liian haastavaksi, se jää usein taka-alalle tai kokonaan opettamatta kielten oppitunneilla. Hyvä ääntäminen on kuitenkin tärkeä osa suullista kielitaitoa. Se helpottaa sekä ymmärretyksi tulemista että muiden ymmärtämistä suullisessa vuorovaikutuksessa. Luottamus omaan suulliseen kielitaitoon myös lisää kielenoppijan rohkeutta käyttää kieltä. Sitä paitsi monet oppilaat haluavat oppia ääntämään. Mihin suuntaan kieltenopetusta pitäisi ryhtyä kehittämään ääntämisen osalta, jotta oppilaat osaisivat ja uskaltaisivat käyttää opiskelemi…

Differences in acoustically determined sentence stress between native and L2 speakers of Finland Swedish

This study describes a pilot attempt to use acoustically determined sentence stress in distinguishing native and L2 speakers of Finland Swedish at different proficiency levels. The study is part of the DigiTala project that examines and develops automatic tools for spoken L2 assessment. Stressed syllables were detected in 235 L2 and 30 L1 speech samples using combinations of f0, intensity, and duration. Differences were found in the relative number of stressed syllables between native and L2 speakers using f0 and duration or all three features. Further research with more consistent speech data is needed to establish reliable automatic measures of sentence stress. nonPeerReviewed

Foneettisten piirteiden ja vieraan aksentin yhteydestä suomen kielessä

Tapaustutkimuksemme tarkoituksena on selvittaa muutaman foneettisen piirteen ja vieraan aksentin yhteytta suomen kielessa. Analysoimme ilmiota kuulijatestilla, akustisin mittauksin ja kirjoittajien tekemin kuulonvaraisin havainnoin. Puhujina ovat varsin edistyneet suomenpuhujat, jotka puhuvat suomea toisena tai vieraana kielenaan. Tuloksemme antavat uutta tietoa vieraan aksentin ja foneettisten piirteiden yhteyksista seka tarjoavat avauksia jatkotutkimukselle. Tutkitut piirteet ovat pitkien vokaalien etaisyydet, aannekestot, perustaajuuden (f0) vaihteluvali, f0:n vaihtelun jyrkkyys ja keskihajonta seka artikulaationopeus. Tuloksemme osoittavat, etta kaikilla piirteilla on yhteys vieraaseen …

Studier i uttalsinlärning i finska, svenska och engelska : litteraturöversikt

Denna översiktsartikel presenterar forskningsresultat om S2-uttal i andra- och främmandespråkskontexter hos talare med finska, svenska eller engelska som förstaspråk (S1) när målspråket (S2) är finska, svenska eller engelska. Det finns drygt 100 vetenskapliga studier i de undersökta kombinationerna men ingen tidigare översikt. Syftet med artikeln är att sammanfatta empiriska forskningsresultat om receptiva och produktiva aspekter av S2-uttal i dessa språkkombinationer. Forskningsresultaten illustrerar ytterligare hurdana svårigheter språkinlärare har med uttal och vilka drag som speciellt bör beaktas i språkundervisning. Artikeln är avsedd att vara till nytta för lärare och forskare som arb…

Universitetsstudenters attityder till varieteter av svenskt uttal : Sverigesvenska och finlandssvenska

Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, miten yliopisto-opiskelijat suhtautuvat erilaisiin ruotsin kielen ääntämistapoihin. Tutkittavat variaatiot olivat ruotsinruotsi ja suomenruotsi. Selvitin myös, kumpaa variaatiota opettajien tulisi opiskelijoiden mielestä käyttää peruskouluissa ja lukioissa. Tutkimukseen osallistui 45 yliopisto-opiskelijaa, jotka opiskelivat ruotsia pääaineenaan eri vuosikursseilla. Materiaalin keräämiseen käytin kyselylomaketta, joka koostui monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä. Tuloksien analysoinnissa käytin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusotetta. Vaikka suomenruotsi oli enemmistölle tutkittavista tutumpi variaatio, suhtautuminen ruotsin…

Taitotasokuvauksista käytännönläheiseen palautteeseen : arviointilomake ääntämisen opetukseen

Tässä artikkelissa esittelemme kehittämäämme toisen ja vieraan kielen opetukseen soveltuvaa ääntämisen arviointityökalua, jonka avulla opettaja voi antaa oppijoille monipuolista palautetta ääntämisestä ja yksittäisistä ääntämispiirteistä. Artikkelissa kuvattu arviointilomake pohjaa tutkimustietoon sekä Eurooppalaisen viitekehyksen uudistettuihin ääntämiskuvauksiin. Arviointilomakkeen avulla tarkastellaan kieltenoppijoille keskeisiä ääntämispiirteitä ja lähtökohtia, erityisesti ymmärrettävyyttä, ja lomake yhdistää ääntämiskuvaukset viitekehyksen taitotasoihin. Arviointilomake kattaa ääntämisen yleisarvioinnin lisäksi sekä yksittäisten äänteiden että prosodisten piirteiden tarkemman arvioinni…

Finskspråkiga talares intonation av finlandssvenska i påståendeyttranden i fritt tal

In this study, I examine Finnish-speakers’ (n=8) intonation in declarative utterances in Finland-Swedish free speech on CEFR levels B1–B2. Data come from the National Certificates of Language Proficiency intermediate level tests (www.jyu.fi/yki). I measure f0 acoustically (mean, SD, range, mean absolute slope, f0 peaks) and examine the pitch contours. L2 speakers’ intonation is also contrasted with native Finland-Swedish speakers’ (n=5) intonation. The results show that L2 speakers have a significantly wider f0 range, greater standard deviation and steeper absolute slope than L1 speakers. Differences occur also in the extent to which L2 speakers use f0 peaks in their utterances and in peak …

Kuinka ohjata tulevaa kielenopettajaa? : Näkökulmia opettajaopiskelijoiden kertomuksista

Tässä artikkelissa esittelen pro gradu -tutkimustani (Kautonen 2016), joka käsittelee työn merkitystä tulevien kielenopettajien identiteetille. Tämän lisäksi olen tutkimuksessani selvittänyt, mistä ja millaista ohjausta kielten opettajaopiskelijat ovat saaneet opettajan ammattiin liittyen ja millaista ohjausta he kokevat vielä tarvitsevansa. Perinteisesti opettajan ammatti on mielletty kutsumusammatiksi, joka määrittää voimakkaasti harjoittajaansa. Tämä näkemys on kuitenkin muutoksessa koulumaailman ja sitä ympäröivän yhteiskunnan muuttumisen myötä. Miten näkemys opettajan työstä palkkatyönä muiden joukossa on rantautunut tulevien kielenopettajien ajatuksiin ja kuinka ohjaus voi tukea opett…

L2-ruotsin lausepainon sanallinen kuvaaminen : menetelmällisiä käänteitä ääntämisen arviointiin