Search results for "GIS."

Kielitietoisen kieltenopetuksen äärellä : IKI-hankkeen satoa

2020

Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi (IKI) on kielikasvatuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, kerätä, kehittää ja jakaa eteenpäin kielikasvatuksen toimivia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Käytänteiden kerääminen aloitettiin keväällä 2019 havainnoimalla eri puolilla Suomea varhaiskasvatusta ja perusopetuksen oppitunteja, joissa on eri tavoin läsnä kielitietoinen pedagogiikka ja monikielisyys. Varhaiskasvattajia ja opettajia on myös haastateltu kielikasvatukseen liittyvistä näkemyksistä. Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen tuloksia keskittyen yläkoulun kielten opetukseen. nonPeerReviewed

Läsnäolevaa vuorovaikutusta voi oppia

2018

Dialogifilosofian periaatteiden toteutuminen draamapedagogiikan kontekstissa

1997

Opettajat integraation edessä : peruskoulun opettajien suhtautuminen poikkeavien oppilaiden sijoittamiseen yleisiin opetusryhmiin

1997

Pedagogisten asiakirjojen kirjoittaminen tutkimusten valossa

2021

Jo vuosikymmenien ajan opettajat ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti kritisoineet, että paperityöt vievät liikaa aikaa muilta tehtäviltä (esim. Gallagher & Desimone 1995; Huefner 2000; Kokko, Pesonen, Polet, Kontu, Ojala & Pirttimaa 2014; OAJ 2017). Toimin erityisluokanopettajana kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa ja huomaan usein itsekin ajattelevani samansuuntaisesti, sillä vuosittain laatimani kahdeksan oppilaan pedagogiset selviykset, hojksit, lausunnot ja todistukset ovat tulostettuna yhteensä noin 130 sivua. Varsinkin eri vuosiluokilla opiskelevien yläkouluikäisten jopa 17 oppiaineen yksilöllistettyjen tavoitteiden suunnittelu vie aikaa, Laaja-alaisilla erityisopettajilla j…

Keinoja alkuopetusikäisen lapsen itsetunnon vahvistamiseksi

2011

Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen

2020

Globalisoituneessa maailmassa monikielisyys näkyy yhä enemmän myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä luo haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia pohtia, miten Suomen kahta kansalliskieltä voidaan hyödyntää entistä paremmin monikielisyyden esiintuomisessa. Perinteisesti kieltenopetuksessa tavoitteena on ollut syntyperäistä puhujaa vastaava taso (Aronin & Singleton, 2019, xiv), ja täten koko huomio on kohdistunut kohdekielen opetukseen ja hallintaan. Kielirikasteisen ja kaksikielisen opetuksen yhtenä tavoitteena on löytää mielekkäitä tapoja oppia uutta kieltä käyttämällä sitä toiminta- ja opetuskielenä aidoissa vuorovaikutustilanteissa (ks. myös Hahl, Savijärvi & Wallinheimo, 202…

Svensklärarstudenternas uppfattningar om svenskläraryrket och om en bra svensklärare

2015

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia käsityksiä ruotsinopettajaksi opiskelevilla on hyvästä ruotsinopettajasta ja ruotsinopettajan ammatista. Tutkimuksessa vertailtiin ensimmäisen ja viidennen vuoden ruotsinopiskelijoiden käsityksiä, ja tavoitteena oli tutkia eroavatko heidän käsityksensä toisistaan. Tämän lisäksi selvitettiin, ovatko opettajan pedagogiset opinnot vaikuttaneet viidennen vuoden opiskelijoiden käsityksiin hyvästä ruotsin opettajasta ja ruotsin opettajan työstä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja viisi viidennen vuoden opiskelijaa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet ruotsinop…

2 līdz 3 gadīgu bērnu adaptācija pirmsskolas izglītības iestādē

2019

Bakalaura darba tēma ir “2-3 gadīgu bērnu adaptācija pirmsskolas izglītības iestādē”. Darba mērķis: teorētiski un praktiski pētīt 2 – 3 gadīgu bērnu labvēlīgas adaptācijas sekmēšanas iespējas pirmsskolas izglītības iestādē. Autores izvirzītā hipotēze – 2 – 3 gadīgu bērnu adaptācija būs sekmīga, ja skolotājs veidos labvēlīgu un bērniem atbilstošu vidi un pielietos veiksmīgas adaptācijas paņēmienus savā pedagoģiskajā darbā. Darba teorētiskajā daļā autore ir skaidrojusi, kā jēdzienu „adaptācija” interpretē dažādi pedagogi un psihologi, kā arī pētījusi teoriju par 2-3 gadīgu bērnu sociālās adaptācijas likumsakarībām un adaptācijas veicināšanu pirmsskolas izglītības iestādē. Īpašu uzmanību autor…

Pathways and pedestrian crossings: indicators of quality and safety

2014

Pedestrian mobility can be considered an important feature in a new model of town organization. Enhancing pedestrian mobility could bring new life and activities in the old and historic parts of the town reviving their original identities. The planning of new quarters is often performed considering a wide use of private cars, this resulting in urban highways and long and winding local roads hindering pedestrian mobility and safe-ty. Town social features and mobility purpose, related to pedestrian age, are important elements to define the Pedestrian Safety Indicators. Using a GIS software, an evaluation of risk was carried out along a main urban road in order to study and develop measures to…