Search results for "LMIs"

Ohjelmistoarkkitehtuurit peleissä : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

2017

Tutkielmassa toteutettiin kirjallisuuskatsaus tutkimuskysymykselle "mitä arkkitehtuurisuunnittelusta osana pelinkehitystä on kirjoitettu". Kirjallisuutta haettiin kolmesta tietokannasta hakusanoilla "Game Architecture". kaksi kolmasosaa hakutuloksista ei ollut olennaisia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella arkkitehtuurityylit ja suunnittelumallit ovat arkkitehtuurisuunnittelun osa-alueita, joista on kirjoitettu erityisen paljon, eikä eri pelien teknisillä toteutuksilla ole paljon yhteistä. Yhteistä prosessia, jolla pelin arkkitehtuurisuunnittelu toteutetaan, ei löydetä. In this master’s theses a literature review was performed to answer the research question "what has been written about sof…

Struktuurit ja pelit kielenoppimisen alkuvaiheen tukena

2019

Vastaantulo-hankkeessa on perehdytty kielenoppimisen alkuvaiheeseen ja suullisen kielitaidon kehittymiseen valmistavassa opetuksessa. Oppilaan aloittaessa koulunkäynnin uudella kielellä, on kielenoppimisen kannalta merkityksellistä päästä osallistumaan vuorovaikutukseen luokkatovereiden ja opettajien kanssa sekä oppia vuorovaikutuksessa relevanttia, autenttista ja merkityksellistä kieltä. Tässä artikkelissa tarkastelen struktuurien ja vuorovaikutukseen ohjaavien pelien merkitystä kielenoppimisen alkuvaiheessa olevan oppijan suullisen kielitaidon kehittymisen kannalta. Tarkastelu pohjautuu Vastaantulossa alakoulun valmistavan opetuksen ryhmässä kuvattuun videomateriaaliin sekä pro gradu -tut…

"Suomi ja Syyria alkavat samalla kirjaimella!" : peruskouluun valmistava luokka kotoutumisen tilana

2017

TIIVISTELMÄ Törmänen, Niina. 2016. ”Suomi ja Syyria alkavat samalla kirjaimella!” -Peruskouluun valmistava luokka kotoutumisen tilana. Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos, 71 sivua. Tämä tutkimus selvittää esiopetusikäisten maahanmuuttajalasten kotoutumista tukevia ja sitä hidastavia tekijöitä suomalaisessa varhaiskasvatus- ja kouluinstituutiossa maahanmuuttajien peruskouluun valmistavalla luokalla. Tutkimuksessa tuodaan näkyväksi myös, miten maahanmuuttajalasten arki kouluympäristössä rakentuu. Tutkimuskohteena on vähän aikaa sitten Suomeen tulleet peruskouluun valmistavaa luokkaa käyvät 6-16-vuotiaat lapset, erityisesti 5 esiopetusikäi…

Oppilaan kotoutumisen tukeminen valmistavassa opetuksessa

2016

Valmistava opetus on tärkeä askel oppilaan perusopetukseen integroitumisen, kotoutumisen ja kielitaidon kannalta. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttama Perusopetuksen päättövaiheen suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 (Kuukka & Metsämuuronen 2016) osoitti, että valmistavalla opetuksella oli merkittävä positiivinen vaikutus perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulleiden oppilaiden suomen kielen taitotasoon. Tässä artikkelissa käsittelemme valmistavaa opetusta käytännön toteuttamisen näkökulmista. Lisäksi pohdimme, miten oppilaan kotoutumista ja identiteetin kehittymistä voidaan tukea valmistavassa opetuksessa.

Monikielinen käsitteenoppiminen valmistavassa opetuksessa, esimerkkinä matematiikka

2019

Vastaantulo-hankkeen yhtenä teemana on ollut monikielinen käsitteenoppiminen erityisesti yläkoulun valmistavilla luokilla. Tavoitteena on ollut paikantaa niin hyviä käytänteitä kuin uusia tapoja tukea monikielistä oppimista. Tässä artikkelissa paneudutaan erityisesti matematiikan oppimiseen kielen näkökulmasta. Matematiikkaa ei välttämättä mielletä aineeksi, jonka oppiminen riippuu ensisijaisesti kielitaidosta. Muodostaahan matematiikka ja erityisesti numeerinen ilmaisu jo itsessään kielen, joka on näennäisesti kansainvälistä. Argumentoimme, että matematiikan kieli luokkahuoneissa on monikanavaisempaa ja kontekstisidonnaisempaa kuin usein ajatellaan ja että kielitietoinen opetus on ensiarvo…

Pandemianaikaista kielipedagogiikkaa : näkökulmia maahanmuuttajien etäopetukseen

2020

The novel coronavirus pandemic forced schools to implement remote instruction during spring 2020. I studied teachers’ perceptions of the implementation of newcomer and Finnish as a second language instruction during the remote period. Survey respondents considered remote instruction a burden on both students and teachers and thought students’ unfamiliarity with educational technology presented challenges. Benefits of remote instruction included students’ increased self-directedness in learning, the use of technologies for differentiation, and an increase in collaboration with colleagues and families. nonPeerReviewed

Die Sprache und das Sprachenlernen in den finnischen und deutschen Rahmenlehrplänen für die schulische Anfangsphase migrierter Schüler : eine kriti…

2017

Ihmiset liikkuvat maasta toiseen enemmän kuin koskaan. Heidän joukossaan on lukuisia lapsia ja nuoria, jotka ovat perusopetusiässä. YK:n lasten oikeuksien julistuksen mukaisesti on jokaisen lapsen saatava opetusta. Maahan muuttaneiden lasten ja nuorten alkuvaiheen opetus järjestetään useimmiten omassa ryhmässä, valmistavassa opetuksessa, missä pyritään noin vuoden aikana takaamaan riittävät kielelliset valmiudet tavallisen, ikätasoa vastaavan opetuksen seuraamiseksi. Käytäntö on saman suuntainen niin Suomessa kuin Saksassa. Opetusta, kuten kaikkea opetusta, ohjaavat opetussuunnitelman perusteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia representaatioita kielestä ja kielen op…

Kokonaisvaltaista kotoutumista vauvasta vaariin

2016

Challenges for growth in small Finnish software firms : a multiple-case study

2009

Internationalization of software firms : Finnish small and medium-sized software firms in Japan

2008

Globalisaation sanotaan kaventavan kulttuurieroja sekä välimatkoja maiden välillä. Tämä on ollut seurausta erilaisten kommunikaatioteknologioiden kehittymisestä ja lisääntyneistä liikenneyhteyksistä ympäri maailmaa. Voisi ajatella että globalisoituminen on tehnyt myös yritysten kansainvälistymisen entistä helpommaksi. KTM Arto Ojala osoittaa kuitenkin väitöskirjatutkimuksessaan, että sekä suomalaiset että yhdysvaltalaiset ohjelmistoyritykset suosivat ensisijaisesti ns. psyykkisesti läheisiä maita. Näissä maissa yrityksen on helppo toimia pienen kulttuurieron sekä samankaltaisten liiketoimintakäytänteiden ja yhteisen kielen vuoksi.Ojala tutki väitöskirjassaan ohjelmistoyritysten markkinavali…