Search results for "kielitieto"
showing 10 items of 96 documents
Pluriliteracies-malli ja Suomen opetussuunnitelmauudistus
2016
Kielitietoisuus ja kielikasvatuksen periaatteet ovat tulleet viime vuosien aikana erityisen huomion kohteeksi suomalaisessa opetuksessa. Samat periaatteet ja ajatukset ovat saaneet runsaasti tilaa myös eurooppalaisessa keskustelussa Euroopan neuvostoa myöten. Kielitietoisuuden tuominen keskustelun keskiöön ja opetuksen kehittämisen lähtökohdaksi on tarjonnut myös kaksikieliseen opetukseen ja CLIL-opetukseen uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja, joista yksi esimerkki on Grazissa Euroopan nykykielten keskuksessa (ECML) kehitetty CLIL and Literacy -projektin malli Pluriliteracies Approach to Teaching and Learning (PTL), johon sain mahdollisuuden tutustua kesäkuussa 2015 Grazissa järjestetys…
Opetussuunnitelmat uudistuvat : tekstien lukijasta ja kirjoittajasta monilukutaituriksi
2013
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistustyö on kovassa vauhdissa. Suunnitelmaan on tulossa monia uusia linjauksia, joiden ideat ja toteutustavat tarvitsevat vielä pohdiskelua ja täsmennystä ennen kuin ne jalkautuvat koulun arkeen. Yksi suunnitelman uusista käsitteistä on monilukutaito, joka on nostettu yhdeksi laaja-alaisen osaamisen alueeksi. Tässä artikkelissa yritän selventää tätä käsitettä ja pohtia, mitä sen tulo opetussuunnitelmaan voisi tarkoittaa käytännön koulutyössä ja kaikkien oppiaineiden opetuksessa. nonPeerReviewed
Tähtijengi ja Dialogikasvatus.fi – kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus osallisuuden vahvistajana
2020
Tässä artikkelissa tarkastelemme kulttuurisen, katsomuksellisen ja kielellisen moninaisuuden kohtaamiseen liittyvän osaamisen teemoja erityisesti kielitietoisuuden näkökulmasta ja esittelemme Helsingin yliopiston Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hankkeessa tuotettuja oppimateriaaleja. Lähestymme kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsitettä oppimisprosessina, jossa moninaisuuteen liittyviä käsityksiä, tietoa ja moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä taitoja tiedostetaan, reflektoidaan ja opitaan vuorovaikutuksessa (ks. esim. Räsänen, Jokikokko & Lampinen 2018; Putkonen 2020). KUPERA-hankkeessa tuotetaan maksutonta materiaalia kieli-, kulttuuri- ja katsomust…
Kohti kielitietoisempaa opettajankoulutusta
2013
Kielitietoinen koulu ja opetus ovat käsitteinä nopeasti vakiintuneet suomalaiseen pedagogiseen keskusteluun mm. meneillään olevan perusopetuksen opetussuunnitelmatyön ansiosta. Vastaavaa kehittämistyötä tehdään parhaillaan monissa maissa, mutta kielitietoisten opettajien kouluttaminen tuntuu olevan kaikkialla vielä alkutekijöissään. Tässä artikkelissa pohdin kielitietoisten opettajien kouluttamisen haasteita ja esittelen joitakin käytänteitä ja kokeiluja Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta. nonPeerReviewed
Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019
2019
Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden kehittäminen sisältöaineiden oppitunneilla, on keskittynyt kielitietoisuuden kehittämiseen sisältöaineiden tunneilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–13-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavat opettajat, ja sen tavoitteena on tuottaa sisältöaineiden opettajille työkaluja, joilla he voivat suunnitella entistä kielitietoisempaa opetusta ja siten tukea kielen kanssa kamppailevia oppilaitaan. nonPeerReviewed
Kielitietoinen aineenopetus opettajankoulutuksessa
2016
This article discusses language sensitive teacher education across the curriculum. First, we briefly discuss the importance of language sensitive teaching and take a look at studies on linguistically responsive teaching and teacher education. The results of the empirical part are based on data from a questionnaire and an applied task in which student subject teachers (n=221) assessed second language learners’ writing skills and challenges of studying specific school subjects from learner’s proficiency perspective. We also report tentative results on the negotiation of language in a teaching intervention which integrates language and content. Our findings indicate that the student teachers a…
Kielitietoinen kirjallisuuskasvatus
2020
Esittelemme artikkelissamme fiktiivisten tekstien mahdollisuuksia kielitietoisessa kirjallisuuskasvatuksessa. Kokeilumme pohjautuvat IKI-TARU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kirjallisuuslähtöistä kielenopetusta fiktion ominaisluonnetta kunnioittaen. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan menetelmiä, jotka yhdistävät fiktiivisten tekstien yksilöllisen merkityksenmuodostuksen, taidelähtöisen toiminnan ja lukukokemusten sekä sanataiteen tuottaman mielihyvän ja nautinnon. Nämä ovat myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatun monilukutaidon (L4) kivijalkoja. Opetuskokeilujen tavoitteena on väistellä konventionaalisia tekstien tulkintoja ja opetusratkaisuja sekä antaa tilaa…
Kielitietoisen kieltenopetuksen äärellä : IKI-hankkeen satoa
2020
Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi (IKI) on kielikasvatuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, kerätä, kehittää ja jakaa eteenpäin kielikasvatuksen toimivia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Käytänteiden kerääminen aloitettiin keväällä 2019 havainnoimalla eri puolilla Suomea varhaiskasvatusta ja perusopetuksen oppitunteja, joissa on eri tavoin läsnä kielitietoinen pedagogiikka ja monikielisyys. Varhaiskasvattajia ja opettajia on myös haastateltu kielikasvatukseen liittyvistä näkemyksistä. Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen tuloksia keskittyen yläkoulun kielten opetukseen. nonPeerReviewed
Aineenopettajaopiskelijat rakentamassa pedagogista kielitietoa kollaboratiivisesti
2020
Kielitietoinen opetus on väline kaikkien oppijoiden osallistamiseksi eri tiedonalojen oppimisprosessiin. Kielitietoisen pedagogiikan käytänteitä on tarpeen kehittää niin kentällä kuin opettajankoulutuksessakin. Kieli-ihmiset eivät voi omia kielitietoista opetusta, vaan sen kehittely ja aito toteuttaminen vaativat oppiainerajat ylittävää yhteistyötä. nonPeerReviewed
Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen
2020
Globalisoituneessa maailmassa monikielisyys näkyy yhä enemmän myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä luo haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia pohtia, miten Suomen kahta kansalliskieltä voidaan hyödyntää entistä paremmin monikielisyyden esiintuomisessa. Perinteisesti kieltenopetuksessa tavoitteena on ollut syntyperäistä puhujaa vastaava taso (Aronin & Singleton, 2019, xiv), ja täten koko huomio on kohdistunut kohdekielen opetukseen ja hallintaan. Kielirikasteisen ja kaksikielisen opetuksen yhtenä tavoitteena on löytää mielekkäitä tapoja oppia uutta kieltä käyttämällä sitä toiminta- ja opetuskielenä aidoissa vuorovaikutustilanteissa (ks. myös Hahl, Savijärvi & Wallinheimo, 202…