Search results for "kielitietoisuus"
showing 10 items of 65 documents
Arkikielestä oppiainekohtaiseen kieleen : Euroopan nykykielten keskuksen kielitietoisuuden kehittämishanke 2016–2019
2019
Euroopan nykykielten keskuksen (European Centre for Modern Languages, ECML) vuosien 2016–2019 ohjelmakauden teemana on ollut Kielet oppimisen ytimessä. Ohjelmakauden kahdeksasta kehittämishankkeesta yksi, Kielitietoisuuden kehittäminen sisältöaineiden oppitunneilla, on keskittynyt kielitietoisuuden kehittämiseen sisältöaineiden tunneilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat 12–13-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia oppilaita opettavat opettajat, ja sen tavoitteena on tuottaa sisältöaineiden opettajille työkaluja, joilla he voivat suunnitella entistä kielitietoisempaa opetusta ja siten tukea kielen kanssa kamppailevia oppilaitaan. nonPeerReviewed
Kielitietoinen kirjallisuuskasvatus
2020
Esittelemme artikkelissamme fiktiivisten tekstien mahdollisuuksia kielitietoisessa kirjallisuuskasvatuksessa. Kokeilumme pohjautuvat IKI-TARU-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää kirjallisuuslähtöistä kielenopetusta fiktion ominaisluonnetta kunnioittaen. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan menetelmiä, jotka yhdistävät fiktiivisten tekstien yksilöllisen merkityksenmuodostuksen, taidelähtöisen toiminnan ja lukukokemusten sekä sanataiteen tuottaman mielihyvän ja nautinnon. Nämä ovat myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvatun monilukutaidon (L4) kivijalkoja. Opetuskokeilujen tavoitteena on väistellä konventionaalisia tekstien tulkintoja ja opetusratkaisuja sekä antaa tilaa…
Kielitietoisen kieltenopetuksen äärellä : IKI-hankkeen satoa
2020
Innovatiivisen kielikasvatuksen kartta ja kompassi (IKI) on kielikasvatuksen kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, kerätä, kehittää ja jakaa eteenpäin kielikasvatuksen toimivia käytänteitä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Käytänteiden kerääminen aloitettiin keväällä 2019 havainnoimalla eri puolilla Suomea varhaiskasvatusta ja perusopetuksen oppitunteja, joissa on eri tavoin läsnä kielitietoinen pedagogiikka ja monikielisyys. Varhaiskasvattajia ja opettajia on myös haastateltu kielikasvatukseen liittyvistä näkemyksistä. Tässä artikkelissa esittelemme hankkeen tuloksia keskittyen yläkoulun kielten opetukseen. nonPeerReviewed
Kielirikasteinen varhaiskasvatus ja toinen kotimainen kieli avaimina kielitietoisuuteen ja monikielisyyteen
2020
Globalisoituneessa maailmassa monikielisyys näkyy yhä enemmän myös suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä luo haasteita, mutta samalla myös mahdollisuuksia pohtia, miten Suomen kahta kansalliskieltä voidaan hyödyntää entistä paremmin monikielisyyden esiintuomisessa. Perinteisesti kieltenopetuksessa tavoitteena on ollut syntyperäistä puhujaa vastaava taso (Aronin & Singleton, 2019, xiv), ja täten koko huomio on kohdistunut kohdekielen opetukseen ja hallintaan. Kielirikasteisen ja kaksikielisen opetuksen yhtenä tavoitteena on löytää mielekkäitä tapoja oppia uutta kieltä käyttämällä sitä toiminta- ja opetuskielenä aidoissa vuorovaikutustilanteissa (ks. myös Hahl, Savijärvi & Wallinheimo, 202…
Pelillistä kielitietoisuutta nuorten arkeen : Häng med i svängarna!
2020
Häng med i svängarna – på svenska! (2018–2020) on Svenska Kulturfondenin rahoittama Hallå!-hanke, jonka tavoitteena on lisätä yläkoululaisten tietoisuutta ruotsin kielestä. Erityisesti haluamme innostaa oppilaita havaitsemaan ruotsin käytön mahdollisuudet omassa arkielämässään ja siten ylläpitää kiinnostusta myös oppilaiden siirtyessä toiselle asteelle ja myöhemmin työelämään. Hankkeessa kehitetään interaktiivista mobiilipeliä, josta kerromme tässä artikkelissa. Artikkelin lopussa kerromme, miten ilmaisen pelin voi ladata itselleen. Hankkeen verkkosivuilla on myös videoita, joita voi hyödyntää oppilaiden motivoinnissa. nonPeerReviewed
Kieli luo osallisuutta ja oikeuksia omaan oppimiseen ja oppijuuteen
2020
Vuosi 2020 lähti liikkeelle rajulla tavalla, kun koronavirus toi glokaalin yhteisön merkityksen ihmisten arkeen. Eri puolilla maapalloa ihmisillä onkin yhtäkkiä paljon yhteistä. Ymmärrämme myös, että uhkien ratkaiseminen riippuu paitsi siitä, mitä muut päättävät tehdä Suomessa ja maailmalla, myös siitä, teemmekö yhteistyötä. Pandemian tavoin suomalaiseen arkeen vaikuttavat kyberhyökkäykset, laittomat vaikuttamispyrkimykset kansallisiin vaaleihin ja demokratian horjuminen Euroopan vakaimmissakin valtioissa. Repeilevän demokratian ratkaisuna pidetään demokratiaosaamisen vahvistamista kouluissa ja oppilaitoksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt kielitaidon merkitys demokratian ytimessä. Tässä …
Miten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?
2014
Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed
Uudet opetussuunnitelmat kielten aineenopettajien koulutuksessa
2016
Elokuussa 2016 käyttöön otetut peruskoulun uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja kielten opetukseen ja uudistaa samalla myös kielten aineenopettajakoulutusta. Tässä artikkelissa luodaan katsaus siihen, miten uusia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita on käsitelty Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen vieraiden kielten aineenopettajien koulutuksessa lukuvuonna 2015–2016 ja miten vieraiden kielten aineenopettajaopiskelijat kokeilivat pedagogisten opintojen aikana paikallisen opetussuunnitelman laatimista aineenopettajan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Kielten aineenopettajaopiskelijoiden omia kokemuksia opetussuunnitelmat…
Kohti kielitaitoista ja kielitietoista maailmankansalaisuutta : A-englannin päättöarvioinnin kriteerit käyttöön
2021
Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ovat tarkentuneet, mutta kuinka selkeitä ne ovat kieltenopettajille? Hämmennystä ovat herättäneet varsinkin A-englannin tavoitteiden T1−T5 kriteerit. Vaikka nämä ei-kielelliset tavoitteet ovat arvokkaita opetuksen sisältöjä, on vaikeaa hahmottaa, miten asettaa arvosana-asteikolle esimerkiksi englannin kielen aseman ymmärtäminen tai englanninkielisten aineistojen käyttäminen. Yritän pohtia tavoitteiden 1−5 merkitystä ja niiden arviointia oman arkeni kautta, jossa tunnen yhä enemmän olevani kasvattaja kuin opettaja. Opetan englantia ja ruotsia Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa. Koulumme on pienehkön kyläyhteisön keskus, jossa kaikki tuntevat to…
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kotoutumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia perusopetuksessa
2016
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden monikielisyyttä käsittelevän väitöskirja-aineistoni parissa olen törmännyt siihen, miten vähän tutkimukseeni osallistuneiden oppilaiden luokanvalvojat tiesivät oppilaiden käyttämistä kielistä (ks. myös Voipio-Huovinen ja Martin 2012). Ihmettelin tätä samaa jo nuorena opettajana toimiessani, koska mielestäni oppilaiden jututtaminen heidän kieltenkäytöstään, kielellisistä resursseistaan ja kielikäsityksistään oli yksi mukavimpia puolia S2-opettajan työssä. Kun opettajat tuntevat ja arvostavat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kielellisiä resursseja, kaikkien kouluyhteisön jäsenten kielitietoisuus kasvaa ja kouluyhteisön uusien jäsenten kotoutumin…