Search results for "lcsh:Finnic. Baltic-Finnic"
showing 9 items of 29 documents
Kielitutkinto porttina Suomeen ja astinkivenä suomen kieleen
2017
Artikkelissa tarkastellaan inkerilaisten paluumuuttajien kasityksia kielitutkinnosta, joka heidan oli suoritettava saadakseen oleskeluluvan Suomeen niin sanotulla inkerilaisstatuksella. Kielitutkinto oli kaytossa vuosina 2003–2016. Tarkastelun kohteena ovat myos taman kielitutkinnon vaikutukset kielenopiskeluun. Aineistona ovat paluumuuttovalmennukseen osallistuneiden, tutkintoon valmistautuneiden henkiloiden (n = 97) vastaukset kyselyyn, jonka he tekivat ennen kielitutkinnon suorittamista. Aineistoa tarkastellaan sisallonanalyysin keinoin. Aineiston perusteella kielenoppijat tiesivat tutkinnon rakenteesta ja sen suorittamisesta tietokoneella. Suorittajat olivat hyvin tietoisia myos siita, …
Suomen kielen U-verbit taitotason indikaattorina
2012
Artikkelin lahtokohtana on kysymys lingvistisista indikaattoreista eri funktionaalisia kielitaitotasoja osoittamassa. Tutkimuskohteena ovat suomen kielen U-verbit, joiden on aiemman tutkimuksen perusteella todettu tuottavan ongelmia hyvin edistyneillekin suomenoppijoille. U-verbit ovat intransitiivisia verbijohdoksia, joiden kantaverbeilla on tavallisesti A-vartalo, esim. vaihtaa > vaihtua ja jatkaa > jatkua . U-verbit voivat olla esimerkiksi refleksiivisia tai automatiivisia. Automatiivisuudella tarkoitetaan, etta jotakin tapahtuu ei-intentionaalisesti tai ilman elollista agenttia. Aineistona ovat otokset kolmesta suomenoppijoiden korpuksesta: 12–16-vuotiaiden koululaisten kirjoitelmista (…
Rohkem kui sõnad
2007
Artikkel julgustab rakenduslingviste lisama verbaalse keele uurimise paradigmasse visuaalse keele mudelid ja teooriad, kaasama visuaalset kompetentsi, visuaalse kirjaoskuse ja ladususe kusimusi diskussiooni lingvistilise kompetentsi, kirjaoskuse, ladususe jms ule. Kommunikatsiooni visuaalseid elemente kohtab koige enam reklaamikontekstis. Arvatakse, et reklaamide visuaalsed kujutised (visuaalid) parandavad suhtumist brandi ning mojutavad positiivselt kaitumiskavatsusi. Artiklis kasitletakse visuaalide moningaid aspekte keele ja kommunikatsiooni vaatenurgast ning antakse luhiulevaade neurookonoomika neist tulemustest, mis on saadud magnetresonantsuuringute ( Magnetic Resonance Imaging ehk MR…
Vene õppekeelega põhikooli õpilaste ja õpetajate hoiakud eestikeelse aineõppe suhtes vahetult enne 2007. aasta gümnaasiumireformi algust
2009
Artiklis uuritakse kvantitatiivselt üheksanda klassi õpilaste ja neid eesti keeles õpetanud pedagoogide hoiakuid osalise eestikeelse aineõppe suhtes ning analüüsitakse, millised tegurid soodustavad õpilaste positiivsete hoiakute kujunemist eesti õppekeele suhtes, pöörates erilist tähelepanu uuringus täheldatud erinevusele osa õppeaineid eesti keeles omandanud ja kõiki õppeaineid vene keeles õppinud põhikoolilõpetajate hoiakute vahel. Artikli lõpuosas vaadeldakse kvalitatiivselt eestikeelse aineõppe positiivseid ja negatiivseid mõjusid, näidatakse probleeme, millega eestikeelses aineõppes osalenud õpilased ja õpetajad on kokku puutunud, ning tutvustatakse nende pakutud võimalikke lahendusi. …
Dynamic assessment of word derivational knowledge: Tracing the development of a learner
2016
The present paper reports on a case study that explored the applicability of dynamic assessment (DA) for promoting learners’ word derivational knowledge in English as a second or a foreign language (L2). One learner’s performance on tasks assessing his word derivational knowledge was measured four times. The first two measurements were conducted before and after three weekly human-mediated DA sessions and the last two, which took place a year and a half later, before and after three weekly computerised DA sessions. Think aloud protocols and interviews were used to trace changes in the learner’s use of strategies and knowledge sources. The results revealed that following the dynamic assessme…
Foneettisten piirteiden ja vieraan aksentin yhteydestä suomen kielessä
2018
Tapaustutkimuksemme tarkoituksena on selvittaa muutaman foneettisen piirteen ja vieraan aksentin yhteytta suomen kielessa. Analysoimme ilmiota kuulijatestilla, akustisin mittauksin ja kirjoittajien tekemin kuulonvaraisin havainnoin. Puhujina ovat varsin edistyneet suomenpuhujat, jotka puhuvat suomea toisena tai vieraana kielenaan. Tuloksemme antavat uutta tietoa vieraan aksentin ja foneettisten piirteiden yhteyksista seka tarjoavat avauksia jatkotutkimukselle. Tutkitut piirteet ovat pitkien vokaalien etaisyydet, aannekestot, perustaajuuden (f0) vaihteluvali, f0:n vaihtelun jyrkkyys ja keskihajonta seka artikulaationopeus. Tuloksemme osoittavat, etta kaikilla piirteilla on yhteys vieraaseen …
Lähdekielen vaikutus ja kielitaitotasot: paikallissijojen kehitys oppijansuomessa
2013
Artikkelissa tarkastelemme, millaista funktioltaan konkreettisten ja abstraktien paikallissijojen kaytto on oppijansuomessa. Tutkimuksen lahtokohtana on Eurooppalainen viitekehys: kielten oppiminen, opettaminen, arviointi (2003, tasta lahtien EVK) ja sen kielitaitotasot A1–C2. Tavoitteena on selvittaa, miten eri kielitaitotasoilla olevat oppijat kayttavat suomen paikallissijoja ja millainen on laheisen sukukielen viron mahdollinen vaikutus paikallissijojen kayton kehittymiseen kielitaitotasoittain. Tutkimusaineisto koostuu Oulun Kansainvalisen oppijansuomen korpuksen (ICLFI) vironkielisten oppijoiden osakorpuksen ja YKI-tutkintojen korpuksen kirjallisista teksteista. Aineistoa analysoidaan …
Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors
2020
Vironkielistä tekstiä lukevien suomalaisten on havaittu hyödyntävän monenlaisia strategioita selvittääkseen sukukielen sanojen merkityksiä. Yksi niistä on pohjustaminen (priming). Kun kyseessä on fraseologinen yksikkö, yksi osa (prime) pohjustaa toisen osan eli kohdesanan (targetin) esiintymistä, mikäli prime on tunnistettavissa äidinkielen perusteella. Tässä artikkelissa kuvaamme muutamia erityistilanteita. Miten pohjustimen ja kohdesanan välinen etäisyys tai teemanvaihdos vaikuttavat ’petollisen ystävän’ ymmärtämiseen? Lisäksi tutkimme sitä, miten ahdasrajainen semanttinen kategoria ohjaa siitä puuttuvan jäsenen merkityksen löytämistä ja millaisia perusteita käännösratkaisuille on löydett…
Helppoa vai vaikeaa arvioida? : Yleisten kielitutkintojen suomen kielen arvioijien käsityksiä vironkielisten arvioinnista
2016
Finnish raters’ beliefs about assessing Estonian speakers in a Finnish language test: easy or difficult? This paper aims to contribute to our understanding on rater beliefs and views and to promote transparency in rater’s work in the form of reflection. The paper focuses on professional Finnish raters’ beliefs and views of assessing L1 Estonian speakers in the criteria-referenced Finnish language test of the National Certifi- cates of Language Proficiency test system. Finnish raters (N = 27) were asked via email to shortly reflect on what they find easy and what difficult in rating Estonian speakers’ writing and speaking skills in the Finnish language test. The raters reflected on many issu…