Search results for "yliopisto-opetus"

Kirja-arvio: Merja Almonkari & Pekka Isotalus, Akateeminen puheviestintä : kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille

2009

Reflections on co-teaching multilingual university-level language and communication courses

2021

Tässä narratiivisessa kuvauksessa tarkastelemme kokemuksiamme yliopistotason monikielisten viestintä- ja kieliopintojen opettamisesta useamman opettajan yhteisillä opintojaksoilla Jyväskylän yliopistossa. Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, ja useimmat oppivat englantia ensimmäisenä vieraana kielenä koulussa. Jyväskylän yliopiston viestintä- ja kieliopinnoissa nämä kolme kieltä sisältyvät samaan monikieliseen opintojaksoon. Opintojaksot suunnitellaan yhdessä ilmiöpohjaisiksi monikielisiksi opintojaksoiksi, joita ovat esim. akateemisen lukutaidon, monikielisen vuorovaikutuksen ja tutkimusviestinnän opintojaksot. Käytännössä “...opiskelijat saattavat lukea akateemisia tekstejä engl…

Opiskelijoiden podcastit ja vlogit kielenoppimisen ja arvioinnin tukena

2020

Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa monia mahdollisuuksia kielen oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin. Podcastit ja vlogit ovat monille opiskelijoille vapaa-ajalta tuttuja, mutta yliopisto-opetuksessa niitä on toistaiseksi käytetty vain rajallisesti. Tässä artikkelissa esittelen opetuskokeilujani, joissa olen hyödyntänyt opiskelijoiden tekemiä vlogeja ja podcasteja osana pohjoismaisten kielten kursseja. Onnistuneet kokeilut ja positiivinen opiskelijapalaute innostavat jatkamaan vlogien ja podcastien käyttöä opetuksessa ja arvioinnissa myös jatkossa. nonPeerReviewed

Konstruktivistisen ja perinteisen oppimisympäristön vertailu yliopistossa

1999

Opetuksen laatu on ollut viime vuosina yleinen puheenaihe maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota kaikki keskeiset tahot: yliopisto-opettajat ja heidän etujärjestönsä, opiskelijajärjestöt, työnantajien edustajat sekä yliopistojen ulkopuoliset arvioitsijat. Vallitsee yksimielisyys siitä, että opetuksen kehittäminen ja opetuksen arvostuksen lisääminen on yliopistoyhteisön keskeisiä tehtäviä. – Päivi Tynjälän väitöskirja ”Towards expert know-ledge? A comparison between a constructivist and a traditiona! learning environment in university” tarkistettiin 21.6.1999 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kus…

Opiskelijapalautteen käyttökelpoisuus yliopisto-opetuksen kehittämisessä

2008

Kirjoittajat ilmaisevat intressikseen sellaisen pedagogiikan kehittämisen, joka haastaa opiskelijan ottamaan vastuun omasta oppimisestaan ja joka perustuu opiskelijan elämismaailman ja teoriatiedon tutkimusperustaiseen vuorovaikutukseen. ”Jos opiskelu ymmärretään päämääräsuuntautuneeksi toiminnaksi, on mielekästä nähdä arviointi tämän toiminnan välineenä. Arviointia tarvitaan, jotta voidaan pysähtyä miettimään sitä, tehdäänkö oikeita asioita ja tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Kyse on siis diagnostisesta arvioinnista. Opettajia tarvitaan haastamaan opiskelijoiden käsitykset. Tämä pätee myös toisin päin. Opiskelijoita tarvitaan haastamaan opettajien käsitykset”, he kirjoittavat.

Biologian aineenopettajaopiskelijoiden asenteet ja valmiudet opettaa genetiikkaa

2013

Genetics is a relevant topic in modern society and its applications are widely used in everyday life as well as in scientific research. As the goal of general education is to give students the abilities needed to be a member of society, genetics is also part of secondary school and upper secondary school biology teaching. Teachers think that teaching genetics in school is important. However genetics is viewed as a difficult subject to learn. Although students’ skills in genetics have been measured in studies, there are no skill rate measurement tests extended to teachers and teacher students. However, teachers’ knowledge of the subject influences students’ learning results, and so, in order…

Kohti omannäköistä akateemista asiantuntijuutta

2017

Yliopiston opettajien kokemuksia interaktiivisesta opetuksesta

2014

Tässä tutkimuksessa tutkittiin yliopiston opettajien kokemuksia interaktiivisesta opetuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia yliopiston opettajat saivat heille uudenlaisen interaktiivisen kurssin järjestämisestä. Tämän lisäksi pyrittiin selvittämään, minkälaisia kokemuksia yliopiston opettajille muodostui kurssilla ilmenneestä vuorovaikutuksesta. Yliopiston opettajat olivat mukana Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hankkeessa, jonka avulla opettajat muokkasivat omia kurssejaan interaktiivisiksi. Tutkimus toteutettiin yliopiston tutkijoiden toimesta teemahaastatteluina. Haastatteluihin osallistui yhteensä 16 yliopiston opettajaa. Haastattelut litteroitiin …

Opetus interaktiivisemmaksi : yliopisto-opettajien keinoja interaktiivisuuden lisäämiseen

2014

Pro gradu -tutkimuksessamme tutkimme yliopisto-opettajien keinoja interaktiivisuuden lisäämiseen opetuskontekstissa. Keinoja tarkastellessa olimme kiinnostuneita myös opetta- jien näkemyksistä, millaisia syitä sekä mahdollisuuksia ja esteitä he näkivät milloinkin kyseessä olevan keinon käyttöön. Tutkimus perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty Jyväskylän yliopistossa toteutetun Interaktiivinen opetus ja oppiminen -hankkeen aikana teemahaastatteluna. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä yhdeksästä yksilö- ja ryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä 16 opettajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriasidonnaisella analyysimenetelmällä, jolloin analyysissä edettiin alussa aineist…

Hierarkia ja demokratia opiskelutilanteiden jäsentäjinä. Tapaustutkimus luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja toimintaa ohjaavista kehyksistä.

2019

Tutkimuksen perusintressinä oli ymmärtää, miten opiskelijat kehystävät opiskelutilanteita yliopistokontekstissa. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli Goffmanin (1986) kehittämä kehysanalyysi, jonka mukaan yksilö ei itse määrittele sosiaalista tilannetta vaan määritelmä on jo valmiina eräänlaisena kokemuksia jäsentävänä kehyksenä. Opiskelutilanteissa opiskelijoiden kokemukset ja toiminta organisoituvat kulttuurisesti jaettujen valmiiden kehysten mukaan. Sen vuoksi tapaustutkimuksen tarkoituksena oli tehdä näistä opiskelutilanteiden yleisistä mutta tiedostamattomista kehyksistä näkyviä. Laadullisen tapaustutkimuksen aineisto kerättiin yhden luokanopettajaopiskelija-ryhmän (n=13) kahden …